Kestävä kaupunki -hanke

Kestävä kaupunki -ohjelman rahoittamassa Kaupunkisuunnittelu ja kulttuuritoimi yhdessä älykkään ja sosiaalisesti kestävän asukasosallistumisen mallia rakentamassa -hankkeessa yhteiskehitimme Nurmeksen, Siuntion ja Espoon kanssa sosiaalisesti kestävän ja älykkään osallistumisen mallia reilun vuoden ajan vuosinna 2022-23.

Hankkeen tarkoituksena oli madaltaa kynnystä osallistua kaupunkisuunnitteluun, lisätä osallistumisen kiinnostavuutta sekä parantaa eri osallistumisen tapojen saavutettavuutta. Siten tavoitteena oli laajentaa kaupunkisuunnitteluun osallistuvien joukkoa ja monipuolistaa kestävään kaupunkisuunnitteluun liittyvää keskustelua. 

Nurmes, Espoo ja Siuntio loivat mallin sosiaalisesti kestävästä ja älykkäästä asukasosallistumisen mallista, joka edistää ihmisten vaikutusmahdollisuuksia kaupunkisuunnitteluun sekä vahvistaa kirjastoja asukasvuorovaikutuksen ja -osallisuuden alustoina. Malli on yhteiskehitetty kolmen eri kokeilun ja eri asiantuntijoiden voimin. Kukin osallistujakunta teki omia osallisuuskokeiluja, joissa teemana oli jokin viherympäristöön liittyvä tavoite tai kysymys.

Tulokset

• Luotiin sosiaalisesti kestävän ja älykkään asukasosallistumisen malli, jossa oikeita tahoja ja asioita yhdistämällä saavutetaan lopputulos, joka on enemmän kuin osiensa summa.
• Nurmeksessa toteutettiin vuorovaikutteisesti taajamametsien hoitosuunnitelma.
• Espoossa kirjastoja hyödynnettiin kaupunkisuunnittelun asukasvuorovaikutuksen tiloina ja Yleiskaava 2060 -prosessissa.
• Siuntiossa asukkaita osallistettiin entisen motocross-radan ja sen ympäristön kehittämiseen asukkaiden virkistyskäyttöön ja luontokohteeksi.

Vaikutukset

• Nurmeksessa osallisuusmalli tulee koko kunnan käyttöön ja toimintatavaksi tulevissa osallistumishankkeissa.
• Espoossa kerättyä osallistietoa hyödynnettiin Yleiskaava 2060
  -tavoitteiden laadinnassa ja tulevaisuudessa myös muissa kaavatyön vaiheissa. Tapahtumien oppeja hyödynnetään sekä kirjastotoimen että kaupunkisuunnittelun osallisuustyössä.
• Siuntiossa osallistiedon hyödyntämisellä voidaan vaikuttaa sosiaalisesti kestävämpään kaupunkisuunnitteluun ja kehittää lähialueita paremmin vastaamaan erilaisten käyttäjäryhmien, esimerkiksi lasten ja nuorten, tarpeisiin ja toiveisiin. 

Yhteistyössä

• Nurmeksen kaupunki
• Siuntion kaupunki
• Espoon kaupunki
• Matleena Muhonen