Sanat

Toimintamme taustalla on paljon tutkimus- ja yhteiskehitystyötä. Sanojen alta löydät juttuja projektien taustalla vaikuttavista ajatuksista, tutkimuksistamme sekä kirjallisuusvinkkejä.

Läppärin ääressä
| |

Tutkimus sosiaalisen median käytöstä suomalaisessa kaupunkisuunnittelussa

Sosiaalisen median on odotettu parantavan, tai ainakin lisäävän, kaupunkisuunnitteluun liittyvää vuorovaikutusta ja osallistumista. Tutkimuksissa on väitetty sosiaalisen median voivan toimia vuorovaikutteisessa suunnittelussa useissa eri rooleissa: hallintojohtoisen viestinnän ja vuorovaikutuksen välineenä, ihmiskeskeisen informaation lähteenä sekä kansalaisten itseorganisoituvan osallistumisen ja aloitteiden mahdollistajana [1, 2]. Mutta käytetäänkö sosiaalista mediaa suunnitteluorganisaatioissa ja jos, niin miten ja miksi? Entä koetaanko…

Pitäisikö valtakunnallista kaavatietomallia laajentaa osallistiedon käsitteellä?
| | |

Pitäisikö valtakunnallista kaavatietomallia laajentaa osallistiedon käsitteellä?

Tietomallimuotoinen kaavoitus edellyttää, että informaatio, jota kaavoituksessa käytetään ja syntyy, määritellään tarkasti. Tiedon käsittely tietojärjestelmissä edellyttää tarkkuutta, koska tietojen on oltava koneen yksiselitteisesti tulkittavissa. Kyse on semanttisesta yhteentoimivuudesta eli siitä, että sekä tiedon tuottaja että hyödyntäjä ymmärtävät tiedon samalla tavalla. Tarkka määrittely ei auta ainoastaan konetta, vaan myös ihmisiä tulkitsemaan tietoa samalla tavalla. Kaavoituksen käytännöt…

Kaksi siiliä ja talitiainen taustalla
| |

Toisenlajiset kaupunkilaiset kaupunkisuunnittelussa?

Kaupungit eivät ole vain ihmisten elinympäristöjä. Kaupungeissa asuu ja elää paljon eri eläimiä ja hyönteisiä, jotka käyttävät kaupunkiympäristöä monin tavoin. Osalle kaupungeista on tullut niin tärkeitä elinympäristöjä, että elämä täysin villissä luonnossa ei ole enää houkuttelevaa. Nopea kaupungistuminen ja kaupunkien jatkuva kasvu uhkaavat luonnon monimuotoisuutta maailmanlaajuisesti. Kaupunkirakenne vaikuttaa suoraan kaupunkiluonnon lajirikkauteen esimerkiksi rakenteellisen tiivistämisen kautta….

Kuvitus
|

Suomalaiset ja Suomen kunnat sosiaalisen median käyttäjinä

Suomi on yksi maailman digitalisoituneimmista maista1 (UN, 2022). Valtaosa (94%) käyttää internetiä ja suuri osa väestöstä (73%) on mukana jollain sosiaalisen median kanavalla. Yli puolet (62 %) käyttää sosiaalista mediaa päivittäin tai lähes päivittäin. (Tilastokeskus, 2023) Suomen suosituimpia sosiaalisen median kanavia ovat WhatsApp (72 %), Facebook (65 %), YouTube (63 %), Instagram (46 %) ja…

Dialogisuuden kautta moniäänisempää suunnittelua?
| | | | |

Dialogisuuden kautta moniäänisempää suunnittelua?

Kaikilla suunnittelun osallisilla on oma näkökulmansa, mutta suunnittelussa suositaan yksiäänistä kerrontaa. Tämän seurauksena suunniteltavassa paikassa elävät ihmiset välttämättä tunnista omaa elinympäristöään tai sen arvoja suunnittelijoiden tuotoksista eli esim. suunnitelmista. Viime vuosina kaupunkisuunnittelun tutkimuksessa on puhuttu moniäänisyydestä, jota edistämällä voidaan esimerkiksi lisätä suunnittelun legitimiteettiä, vähentää suunnittelun polkuriippuvuutta ja tehdä osallisten paikkakiintymyksen huomioon ottavia suunnitteluratkaisuja (mm. Wallin…

Kuntalaisen rooli kaavatietomallissa: Tiedon vastaanottaja vai kaavoituksen osallinen?
| | |

Kuntalaisen rooli kaavatietomallissa: Tiedon vastaanottaja vai kaavoituksen osallinen?

Oikeus osallistua oman elinympäristönsä suunnitteluun on jokaisen kansalaisen oikeus. Kaavoituksen osallistumista ohjaava lainsäädäntö asettaa osallistumiselle minimivaatimukset: kunnan on tiedotettava kaavoituksesta siten, että ”niillä, joita asia koskee, on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen” (MRL, 6§). Kaavan valmistelun aikana osallisilla on oltava mahdollisuus ottaa kantaa suunnitelmaan. Kunnat kuitenkin toteuttavat jo lain vaatimuksia laajempaa ja syvällisempää osallistumista….

Viisi kysymystä asukasosallistumisen suunnittelijalle – ja vielä muutama ennen niitä 
| |

Viisi kysymystä asukasosallistumisen suunnittelijalle – ja vielä muutama ennen niitä 

Kestävä kaupunki -ohjelman rahoittamassa hankkeessa yhteiskehitimme Nurmeksen, Siuntion ja Espoon kanssa sosiaalisesti kestävän ja älykkään osallistumisen mallia viimeisen reilun vuoden ajan. Hankkeen tarkoituksena oli madaltaa kynnystä osallistua kaupunkisuunnitteluun, lisätä osallistumisen kiinnostavuutta sekä parantaa eri osallistumisen tapojen saavutettavuutta. Siten tavoitteena oli laajentaa kaupunkisuunnitteluun osallistuvien joukkoa ja monipuolistaa kestävään kaupunkisuunnitteluun liittyvää keskustelua.  Lopputuloksena muotoilimme mallin yhtälön 1…

Yhteistyössä on voimaa
| |

Yhteistyössä on voimaa

Nurmeksen kaupunki on yhdessä kumppanuuskuntien Siuntion ja Espoon sekä asiantuntija-avun kanssa rakentanut matalan kynnyksen osallistumismallia pian jo 9 kuukauden ajan. Työ on koostunut hankepalavereista ja yhteiskehittämistilaisuuksista. Lisäksi kukin kunta on puurtanut paikallisesti oman vuorovaikutuskokeilunsa parissa. Hankkeen tavoitteena on ollut kehittää kuntalaisten mahdollisuuksia osallistua erilaisiin kunnan hankkeisiin. Kumppanikuntien haasteena on joko se, että osallistuvan suunnittelun käytännöt…

Kontulan ostari
| |

Case Kontula: Miksi Kontulan ostari?

Kontulan ostari on 1960- ja 1980-luvuilla rakennettu ostoskeskus Itä-Helsingissä. Se sijaitsee Kontulan lähiön maantieteellisessä keskipisteessä. Ostari on tunnettu mm. elävästä kulttuuritoiminnasta ja etnisistä ravintoloista, mutta myös monenlaisista sosiaalisista ongelmista. Nyt ostaria ollaan uudistamassa. Vuonna 2019 Helsingin kaupunki antoi ostarin kiinteistönomistajille kahittämisvarauksen. Tavoitteena on kasvattaa kaupallisten tilojen määrää sekä sijoittaa alueelle 70 000 km2 asumista. Käytännössä tämä…