Asiantuntijat somessa voivat lisätä moniäänisyyttä, mutta dialogia tukevia alustoja kaivataan

Keskustelimme tämän vuoden Kaupunkitutkimuksen päivillä järjestämässämme työryhmässä asiantuntijoiden tavoista käyttää somea tiedon hankkimiseen ja välittämiseen. Pyöreän pöydän keskusteluna toteutettuun työryhmään osallistuivat mm. Practical Humanities ja Kaupunkitutkimus TA:n blogeista tuttu tutkija Maija Urponen, Maisemapodin maisema-arkkitehti Aada Taipale ja Outlines-julkaisualustaa toimittava arkkitehti ja kaupunkisuunnittelija Ilkka Törmä.

Tässä blogissa joitakin nostoja asiantuntijoiden someosallistumisen merkityksestä ja tulevaisuudesta.

Brändääminen kaventaa moniäänisyyttä?

Edellisessä blogi-kirjoituksessa kerroimme, että asiantuntijoille some tarjoaa vapauden julkaista omia ajatuksia. Julkaisuvapauden kääntöpuolena keskustelussa tunnistettiin organisaatioiden tarve hallita sisältöjä ja brändätä julkisuuskuvaansa. Myös vuorovaikutteisen kaupunkisuunnittelun tutkimuksessa on havaittu vastaava trendi kohti keskitetympää ja brändättyä someviestintää (Nummi, 2025). Haittapuolena on erityisesti se, että viestinnän rajaaminen vain viestinnän ammattilaisille voi rajoittaa vaikkapa kaavoittajan mahdollisuuksia osallistua hankaliin ja ristiriitoja herättäviin paikallisiin keskusteluihin. Henkilökohtaisella profiililla niihin ei välttämättä haluta mennä mukaan.

On harmillista, jos kaavoittajat eivät voi aidosti ja avoimesti olla asiantuntijoina mukana julkisessa, paikallisessa keskustelussa. Pyöreän pöydän keskustelussa nousi esiin, että silloin kun somea on voitu aidosti käyttää kaavoituksessa keskustelun välineenä, se on edistänyt kaavoituksen sujuvuutta. Toki on muistettava, että kaavoittajiakin on moneen junaan eivätkä suinkaan kaikki halua olla nostamassa työhönsä liittyviä ristiriitaisuuksia julkiseen keskusteluun. Kysymys kuitenkin kuuluu: mihin halutaan kannustaa? Ei pidä ainakaan rajoittaa asiantuntijoiden mahdollisuutta ottaa osaa vaikeisiin keskusteluihin!

Kysymys on lopulta oman äänen löytämisestä ja mahdollisuudesta viestiä (myös) somessa. Kirjoittamisen kautta näkyväksi tuleminen ja ajatusten jakaminen on monelle jännittävää. Ympäröivien rakenteiden tulisikin kannustaa jokaista oman äänen ja ilmaisun löytämiseen – tapahtui se sitten videoiden, podcastien tai vaikkapa blogien kautta.

Tulevaisuus: Miten asiantuntijasome tulee kehittymään?

Tulevaisuuden tekijöiden näkökulma

Asiantuntijasomen tulevaisuuden kannalta kriittistä ainakin tämän Kaupunkitutkimuksen päivien työryhmän osallistujien mielestä on tulevaisuuden tekijöiden seuraaminen ja huomioon ottaminen jo nyt. Eräs keskustelijoistamme nosti esiin, että meidän on seurattava peruskouluun liittyviä keskusteluja, jotta ymmärrämme, minkälaisia nuoria tarpeineen ja taitoineen alalle on tulossa.

Pohdimme mm. mitkä ovat tulevaisuuden formaatit ultranopeaan viestimiseen tottuneille nuorille. Jos keskittymiskyky ei riitä edes nykyaikuisella vaikkapa blogin lukemiseen, onko kuvaa ja tekstiä yhdistävät formaatit parempia? Edellisessä blogissa viittasimmekin jo ns. explainer-videoihin, joiden kautta myös nuoria voitaisiin saada houkuteltua hitaampien medioiden käyttäjiksi.

Milloin tulee vastavoima ultranopealle viestimisille ja missä muodossa?

Osallistujamme olivat vakuuttuneita siitä, että voimaa seuraa aina vastavoima. Siispä myös ultranopeat mediat tulevat kohtaamaan vastavoimansa. Todettiin myös, että nopeat videot ovat hyvin yksilökeskeisiä. Se ei tue ”asia edellä” esitettävää tiedonvälitystä vaan henkilöiden ja hahmojen esille tuomista.

Dialogisuuden kaipuu

Dialogisuuden kaipuu nousi erityisesti esiin, kun keskustelu kääntyi asiantuntijasomen tulevaisuuteen. Dialogisuus nähdään laajempana trendinä, joka vetää ihmisiä puoleensa, kiinnostaa ja edustaa vastavoimaa nykyhetken yksilökeskeisyydelle. Asiantuntijasomessa dialogisuutta voisi olla esim. tekstien yhteiskirjoittaminen. Tekstien asia ja tieto syntyisi konstruktivistisesti, avoimessa keskustelussa. Tämähän on tuttua wiki-alustoilta, mutta aika harvoin sovellettua alallamme.

Osallistujat tunnistivat myös nykyisen keskustelukulttuurin polarisoitumisen, joka on monelle este osallistua diaogiin. Siksi tarvitaan uudet pelisäännöt keskustelulle.

Tekoäly räjäyttää pankin?

Kysymykseksi jäi, mikä tulisi olemaan alusta dialogiselle asiantuntijatiedon välitykselle. Tarvitaan uusia paikkoja käydä dialogia. Erityisesti toivottiin medioita, joissa hitaan ja nopean tiedonvälityksen mahdollisuudet yhdistyvät ja jokainen voisi soveltaa itselleen sopivinta ilmaisumuotoa.

Eräs keskustelijamme nosti esiin, että ainakin hänelle (kuten monille meistä) tuntuu liialliselta ja raskaalta, että pitäisi hallita kaikenlaiset eri tavat tuottaa tietoa. Helpottuuko tämä tulevaisuudessa? Tästä päästäänkin toiseen laajempaan keskusteluun nimittäin tekoälyn mahdollisuuksiin. Todettiin, että ”tekoäly voi räjäyttää pankin”, jos se mahdollistaa sisällön muuntamisen helposti eri formaatteihin. Esimerkkejä löytyy jo vaikkapa tieteellisten artikkelien automaattisesta muuntamisesta podcastin muotoon.

Hajautettu ei-kaupallinen some on vielä hiljainen signaali

Kaupallisten somealustojen ongelmat eivät nousseet tässä keskustelussa kovin suureen rooliin. Eräs osallistuja kuitenkin mainitsi kiinnostuneensa BlueSkye-palvelusta, joka on nähty X:n haastajana. Toinen mainitsi hajautetun somen Mastodon-palvelun, joka on niin ikään viestipalvelu X:n tapainen mikroblogipalvelu. Kumpikaan näistä ei kuitenkaan vielä ollut keskustelijoidemme aktiivisessa käytössä sisällöntuotannossa. Todettiin kuitenkin, että näihin palveluihin on siirtynyt tutkijoita ja organisaatioita. Käyttäjiä on vielä suhteellisen vähän, joten tilaa olisi asiantuntijatiedon jakamiselle. Ehkäpä kuulemme näistä myöhemmin lisää.

Lähde

Nummi, P. (2025). Use of Social Media in Urban E-Planning: A Longitudinal Study in Finland. Teoksessa C. Nunes Silva (Toim.), Recent Advances and Prospects in Urban E-Planning (pp. 123-152). IGI Global Scientific Publishing.