Pilvi Nummi

Läppärin ääressä
| |

Tutkimus sosiaalisen median käytöstä suomalaisessa kaupunkisuunnittelussa

Sosiaalisen median on odotettu parantavan, tai ainakin lisäävän, kaupunkisuunnitteluun liittyvää vuorovaikutusta ja osallistumista. Tutkimuksissa on väitetty sosiaalisen median voivan toimia vuorovaikutteisessa suunnittelussa useissa eri rooleissa: hallintojohtoisen viestinnän ja vuorovaikutuksen välineenä, ihmiskeskeisen informaation lähteenä sekä kansalaisten itseorganisoituvan osallistumisen ja aloitteiden mahdollistajana [1, 2]. Mutta käytetäänkö sosiaalista mediaa suunnitteluorganisaatioissa ja jos, niin miten ja miksi? Entä koetaanko…

Pitäisikö valtakunnallista kaavatietomallia laajentaa osallistiedon käsitteellä?
| | |

Pitäisikö valtakunnallista kaavatietomallia laajentaa osallistiedon käsitteellä?

Tietomallimuotoinen kaavoitus edellyttää, että informaatio, jota kaavoituksessa käytetään ja syntyy, määritellään tarkasti. Tiedon käsittely tietojärjestelmissä edellyttää tarkkuutta, koska tietojen on oltava koneen yksiselitteisesti tulkittavissa. Kyse on semanttisesta yhteentoimivuudesta eli siitä, että sekä tiedon tuottaja että hyödyntäjä ymmärtävät tiedon samalla tavalla. Tarkka määrittely ei auta ainoastaan konetta, vaan myös ihmisiä tulkitsemaan tietoa samalla tavalla. Kaavoituksen käytännöt…

Kuvitus
|

Suomalaiset ja Suomen kunnat sosiaalisen median käyttäjinä

Suomi on yksi maailman digitalisoituneimmista maista1 (UN, 2022). Valtaosa (94%) käyttää internetiä ja suuri osa väestöstä (73%) on mukana jollain sosiaalisen median kanavalla. Yli puolet (62 %) käyttää sosiaalista mediaa päivittäin tai lähes päivittäin. (Tilastokeskus, 2023) Suomen suosituimpia sosiaalisen median kanavia ovat WhatsApp (72 %), Facebook (65 %), YouTube (63 %), Instagram (46 %) ja…

Kuntalaisen rooli kaavatietomallissa: Tiedon vastaanottaja vai kaavoituksen osallinen?
| | |

Kuntalaisen rooli kaavatietomallissa: Tiedon vastaanottaja vai kaavoituksen osallinen?

Oikeus osallistua oman elinympäristönsä suunnitteluun on jokaisen kansalaisen oikeus. Kaavoituksen osallistumista ohjaava lainsäädäntö asettaa osallistumiselle minimivaatimukset: kunnan on tiedotettava kaavoituksesta siten, että ”niillä, joita asia koskee, on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen” (MRL, 6§). Kaavan valmistelun aikana osallisilla on oltava mahdollisuus ottaa kantaa suunnitelmaan. Kunnat kuitenkin toteuttavat jo lain vaatimuksia laajempaa ja syvällisempää osallistumista….

Osallistumiskokemuksen arviointi
| | |

Osallistumiskokemuksen arviointi

Osallistujien kokemus osallistumistilanteista ja kokemuksen kehittäminen on yksi Kestävä kaupunki –hankkeemme tavoitteista. Tässä blogikirjoituksessa kerromme, miten olemme arvioineet osallistumiskokemusta Nurmeksen ja Siuntion osallistumiskokeiluissa. Yhteiskehittämistyöpajassa 18.5.2022 pohdimme hankkeemme vaikuttavuuden mittaamista. Syntyi ajatus osallistumiskokemuksen arvioinnista, johon tunnistimme kolme näkökulmaa: 1) osallistumisen helppous, 2) osallistumisen miellyttävyys ja 3) osallistumisen vaikuttavuuden kokeminen. Alla olevassa kaaviossa olemme kuvanneet, mitä näillä…

Digityöpaja yhteiskehittämisen menetelmänä
| |

Digityöpaja yhteiskehittämisen menetelmänä

Olemme järjestäneet hankkeessamme digityöpajoja, joissa olemme tutustuneet uusiin sähköisen osallistumisen työkaluihin, suunnitelleet hybridiosallistumisen kokonaisuuksia ja ottaneet käyttöön kunkin kunnan käyttöön sopivimpia työkaluja. Digityöpajat ovat käytännönläheisiä online-tapaamisia, joissa tavoitteena on yhdessä opetella soveltamaan digiosallistumisen välineitä ja suunnittelemaan niiden käyttöä. Digityöpajat on suunnitellut ja vetänyt sähköisen osallistumisen asiantuntija Pilvi Nummi. Älykkään ja sosiaalisesti kestävän hybridiosallistumisen suunnittelua digityöpajoissa…

Case Kontula: Keskustelevaa kohtaamista ja informaatiota omalla kielellä
| | |

Case Kontula: Keskustelevaa kohtaamista ja informaatiota omalla kielellä

Vieraskielisten yrittäjien näkökulmasta tärkeimmiksi osallistumista edistäviksi tekijöiksi nousivat tiedonsaanti omalla kielellä ja keskustelevat kohtaamiset ostarin kehittämisen äärellä. Kohderyhmän tarpeiden huomioiminen vuorovaikutuksen suunnittelussa on erittäin tärkeää. Toteuttamaamme kokeilua kiiteltiin osin juuri siksi, että menetelmät oli suunniteltu juuri tätä kohderyhmää eli maahanmuuttajataustaisia yrittäjiä ajatellen. Kolmannes osallistujista kuuli ostarin kehittämisaikeista ensimmäisen kerran kokeilumme yhteydessä. Toinen kolmannes oli kuullut…

Sanapilvi karttakyselyn vastaajien kielistä
|

Case Kontula: Karttakyselyn vastaajat

Monikieliseen karttakyselyymme kertyi kokeilun aikana 21 vastausta. Suurin osa vastaajista oli Kontulan ostarin yrittäjiä. Valtaosa vastaajista oli miehiä (72 %). Vastaajia oli eri ikäryhmistä 20-vuotiaista 60-vuotiaisiin. Vastaajien yleisimpiä äidinkieliä oli bengalin ja kurdin kielet. Myös turkin-, suomen- ja persiankielisiä vastaajia oli muutamia. Eräs vastaaja kertoi olevansa kaksikielinen (arabia ja turkki) ja yksi ilmoitti äidinkielekseen turkmeenin….

Tulevaisuuden ostari -kyselyn etusivulta käyttäjä voi valita kyselyn kieleksi suomen, englannin, arabian, bengalin, kurdin tai turkin kielen.
|

Case Kontula: Monikielinen karttakysely

Kontulan ostarin kokeiluhankkeessa kehitimme vieraskielisiä vastaajia varten monikielisen karttakyselyn Maptionnaire-työkalua käyttäen. Maptionnaire on kaupunkisuunnittelussa laajasti käytössä oleva sähköisen osallistumisen työkalu, jota Helsingin kaupunkikin on käyttänyt. Valitsimme tämän työkalun juuri siksi, että se on tuttu ja vakiintunut työkalu kaupungin puolella. Me kuitenkin sovelsimme kyselyä aivan uudella tavalla: Kyselyn sisältö suunniteltiin käyttäjälähtöisesti ja se käännettiin sellaisille vieraille…