Pilvi Nummi

Uudet sähköisen osallistumisen välineet kiinnostavat suunnittelijoita
| | |

Uudet sähköisen osallistumisen välineet kiinnostavat suunnittelijoita

Maankäytön suunnittelussa yleisimmät sähköisen osallistumisen työkalut ovat verkkosivustot, sosiaalinen media, sähköinen palautelomake tai –järjestelmä sekä perinteiset ja karttapohjaiset kyselyt. Tämä selviää viime kesänä ympäristöministeriössä tehdystä sähköisen osallistumisen kyselystä. Sähköisen osallistumisen koko välinepalettia ajatellen vakiintuneessa käytössä on vielä melko pieni valikoima välineitä. Toisaalta uusia menetelmiä kehitetään ja kokeillaan koko ajan. Kokeiluinnostusta näyttävät herättävän erityisesti selainpohjaiset 3D-mallit,…

| | |

Paljonko on paljon?

Tilastokeskuksen mukaan ”Suomalaiset käyttävät Internetiä paljon”. Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tilastosta selviää, paljonko se paljon on. Tuorein tilasto julkistettiin tällä viikolla ja olen sen perusteella päivittänyt omat kaavioni ajan tasalle. Internetin käyttö tihentyi Internetin käyttö ei enää juurikaan yleistynyt: kaikkiaan 89 % 16–89-vuotiaista suomalaisista on käyttänyt Internetiä viimeisen kolmen kuukauden aikana. Käyttö yleistyy enää…

| |

Vertaistukea ja ennakointia somen käyttöön

Anu Valkeajärvi kirjoitti Hesarin mielipideosastolla 24.10.2018 osuvasti organisaatioiden somelähettiläiden hyvinvoinnista otsikolla Työnantaja ei saa jättää verkkovihaa kohtaavaa työntekijää yksin. Valkeajärvi on huolissaan siitä, että työntekijöitä kannustetaan somen käyttöön ilman riittävää valmistautumista mahdollisiin ongelmatilanteisiin. Kirjoituksessa todettiin, että ohjeistus somen käyttöön puuttuu monelta organisaatiolta. Sama pätee kaupunkisuunnittelun ja kaavoituksen työyhteisöihin. Alueidenkäytön suunnittelun sähköisen osallistumisen käytäntöjä kartoittavassa kyselyssä…

Vuorovaikutteisempia suunnittelukilpailuita
| |

Vuorovaikutteisempia suunnittelukilpailuita

Suunnittelukilpailuilla on vahva asema suomalaisessa kaupunkisuunnittelussa. Kilpailuilla on  vakiintuneet käytännöt, joihin nykyaikainen vuorovaikutus ei ole perinteisesti kuulunut. Kilpailuilla on kuitenkin merkittävä vaikutus maankäytön suunnitteluun, joten on perusteltua pyrkiä kehittämään kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksia myös kilpailuprosesseissa. Erilaisten kokeilujen myötä kilpailuehdotusten esittelystä netissä on tullut varsin yleinen käytäntö ja usein kilpailuehdotuksia on myös mahdollista kommentoida verkossa. Muun muassa Helsingissä…

Kun osallistaminen kääntyi päälaelleen
| |

Kun osallistaminen kääntyi päälaelleen

Vuosikaudet kaavoittajat ja kaupunkisuunnittelijat ovat pähkineet, millä tavalla innostaa asukkaita ja kuntalaisia osallistumaan suunnitteluun. Nyt tilanne onkin kääntynyt toisin päin: aktiiviset kansalaiset ovat itse organisoineet someryhmiä, joissa viranhaltijat poikkeuksia lukuun ottamatta loistavat poissaolollaan. Osallistaminen on kääntynyt päälaelleen. Kaupunkilaisten itseorganisoitumisen näkökulmasta onkin kysymys siitä, miten viranhaltijoita osallistetaan eli miten heidät saadaan osallistumaan asukkaiden foorumeilla! Uutta, sosiaalisen…

Lisää kaavoitusta Facebookissa
| | |

Lisää kaavoitusta Facebookissa

Siitä on hieman yli vuosi, kun totesin teidän lukijoiden avustuksella, että ei yhdeksän, vaan ainakin kymmenen kaavoitusorganisaatiota on Facebookissa. Vuodessa ehtii tapahtua paljon, joten nyt on aika päivittää tilanne. Vuoden aikana Facebook-sivun ovat avanneet ainakin Jyväskylän kaupunkisuunnittelu ja Tampereen asemakaavoitus. Kuvassa somepöllöni Häästäk esitteleekin juuri tätä Tampereen sivua. Vantaan kaupunkisuunnittelu -sivun nimi on muuttunut ja…

Sosiaalisen median data-analyysi kaupunkisuunnittelussa
| |

Sosiaalisen median data-analyysi kaupunkisuunnittelussa

Laskennalliset sosiaalisen median data-analyysimenetelmät tuovat uusia mahdollisuuksia myös kaupunkisuunnittelun kentälle. Juuri julkaistussa artikkelissani Social Media Data Analysis in Urban e-Planning tutkin, minkälaisia somedatan analyysimenetelmiä kaupunkisuunnitteluun liittyvässä tutkimuksessa on kehitetty tai testattu. Suuri osa läpikäymistäni tapaustutkimuksista hyödynsi paikkatietoa sisältävää somedataa, kuten geotägättyjä twiittejä, valokuvia (esim. Instagram ja Flickr) tai check-in-dataa (esim. Foursquaresta, nykyisin  Swarm). Kirjallisuuskatsaukseen perustuva…

Pois somekuplasta
| | |

Pois somekuplasta

Somekupla on ilmiö, joka nykyään usein nousee esiin someaiheisissa keskusteluissa. Eilen keskiviikkona 7.6.2017 olin sparraamassa somehallintoa Kuntademokratiaverkoston tapaamisessa, ja kupla oli sielläkin yhtenä keskustelun aiheena. Todettiin, että kuplautuminen hankaloittaa kuntalaisten tavoittamista somessa. On kuitenkin mahdollista pyrkiä pois kuplasta. Somekupla tarkoittaa sitä, että joko itse valitsemalla tai somepalvelun ohjelmakoodin (algoritmien) ohjaamana käyttäjä päätyy somekeskusteluihin samanmielisten kanssa….

Sanapilvestä apua alueen some-kuvan analysointiin?
| | |

Sanapilvestä apua alueen some-kuvan analysointiin?

Kuntien ja kaupunkien kehittämisessä imagotyön merkitys on kasvanut 2000-luvun alkupuolelta alkaen. Aluemarkkinoinnin toivotaan parantavan kunnan asemaa alueiden välisessä kilpailussa, kun tavoitteena on houkutella kuntiin uusia asukkaita ja investointeja sekä säilyttää nykyiset asukkaat ja yrittäjät. (Äikäs 2004) Siinä missä somessa markkinoidaan tuotteita ja luodaan mielikuvia, siellä syntyy myös mielikuvia paikoista ja alueista. Sosiaalisen median kautta muodostuva…

| | |

Positiivisuutta ilmassa

Jos kaksi kolmesta suhtautuu sosiaalisen median käyttöön positiivisesti, eikö se olekin jo aika hyvin? Pidin torstaina 12.1. alustuksen aiheenani Kaupunkisuunnittelu, kaavoitus ja sosiaalinen media FCG:n Kaavoituksen peruskurssille. Luennon aikana kysyin kurssilaisilta kysymyksen: Miten itse suhtaudut somen käyttöön kaupunkisuunnittelussa ja kaavoituksessa? Olkoonkin, että otos oli kovin pieni, vain 22 henkilöä, positiivisuus oli jopa hämmentävää: 68 %…