Pilvi Nummi

Case Kontula: Keskustelevaa kohtaamista ja informaatiota omalla kielellä
| | |

Case Kontula: Keskustelevaa kohtaamista ja informaatiota omalla kielellä

Vieraskielisten yrittäjien näkökulmasta tärkeimmiksi osallistumista edistäviksi tekijöiksi nousivat tiedonsaanti omalla kielellä ja keskustelevat kohtaamiset ostarin kehittämisen äärellä. Kohderyhmän tarpeiden huomioiminen vuorovaikutuksen suunnittelussa on erittäin tärkeää. Toteuttamaamme kokeilua kiiteltiin osin juuri siksi, että menetelmät oli suunniteltu juuri tätä kohderyhmää eli maahanmuuttajataustaisia yrittäjiä ajatellen. Kolmannes osallistujista kuuli ostarin kehittämisaikeista ensimmäisen kerran kokeilumme yhteydessä. Toinen kolmannes oli kuullut…

Sanapilvi karttakyselyn vastaajien kielistä
|

Case Kontula: Karttakyselyn vastaajat

Monikieliseen karttakyselyymme kertyi kokeilun aikana 21 vastausta. Suurin osa vastaajista oli Kontulan ostarin yrittäjiä. Valtaosa vastaajista oli miehiä (72 %). Vastaajia oli eri ikäryhmistä 20-vuotiaista 60-vuotiaisiin. Vastaajien yleisimpiä äidinkieliä oli bengalin ja kurdin kielet. Myös turkin-, suomen- ja persiankielisiä vastaajia oli muutamia. Eräs vastaaja kertoi olevansa kaksikielinen (arabia ja turkki) ja yksi ilmoitti äidinkielekseen turkmeenin….

Tulevaisuuden ostari -kyselyn etusivulta käyttäjä voi valita kyselyn kieleksi suomen, englannin, arabian, bengalin, kurdin tai turkin kielen.
|

Case Kontula: Monikielinen karttakysely

Kontulan ostarin kokeiluhankkeessa kehitimme vieraskielisiä vastaajia varten monikielisen karttakyselyn Maptionnaire-työkalua käyttäen. Maptionnaire on kaupunkisuunnittelussa laajasti käytössä oleva sähköisen osallistumisen työkalu, jota Helsingin kaupunkikin on käyttänyt. Valitsimme tämän työkalun juuri siksi, että se on tuttu ja vakiintunut työkalu kaupungin puolella. Me kuitenkin sovelsimme kyselyä aivan uudella tavalla: Kyselyn sisältö suunniteltiin käyttäjälähtöisesti ja se käännettiin sellaisille vieraille…

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi kaavoitus- ja rakentamislaiksi
| |

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi kaavoitus- ja rakentamislaiksi

Tässä lausunnossa esitämme näkemyksemme lakiluonnoksen alueidenkäytön kokonaisuudesta erityisesti demokratian ja kansalaisten osallistumisen kannalta. Työryhmämme on osallistunut vuonna 2021 Sitran tulevaisuuslaboratorioon (Sitra Lab 3.0), jonka teemana on demokratian kapeikot. Vuoden aikana olemme tarkastelleet kaupunkisuunnittelussa sivuun jäävien ryhmien osallistumisen esteitä erityisesti maahanmuuttajataustaisten yrittäjien näkökulmasta. Olemme tarkastelleet tätä kaupunkisuunnitteluosallisuuden haastetta Kontulan ostarin kehittämisprosessissa. Lausuntomme pohjautuu havaintoihimme systeemisistä ongelmista,…

| |

Jottei keinoista tulisi tavoitteita

Keväällä 2020 moni kunta joutui miettimään, miten huolehtia kuntalaisten osallistumismahdollisuuksista poikkeustilanteessa. Kyse ei ole ollut pienestä haasteesta. Tilanne uhkasi merkittävien kaavoitushankkeiden etenemistä. Julkisessa keskustelussa esitettiin jopa, että kaavoitushankkeet tulisi keskeyttää rajoitustoimien ajaksi, jotta kansalaisten yhtäläiset osallistumismahdollisuudet voidaan turvata (HS 30.4.2020). Onneksi moni kunta kuitenkin lähti nopeasti etsimään uusia perinteisiä menetelmiä korvaavia vuorovaikutuksen tapoja, eikä jäänyt…

Väitöskirjan kansi
| |

Sosiaalinen media vaikuttaa kaupunkisuunnittelun kulttuuriin

Väitöskirjani ”Hallitsematon tekijä? Sosiaalisen median rooli kaupunkisuunnittelussa” tarkastettiin Aalto-yliopistossa pe 9.10.2020 klo 12. Koska suunnittelukulttuurin muutos nousi tutkimuksessani keskeiseen rooliin, päädyin otsikoimaan väitöstiedotteeni lauseella ”Sosiaalinen media vaikuttaa kaupunkisuunnittelun kulttuuriin”. Suunnittelukulttuuri on dynaaminen ja se muuttuu koko ajan erilaisten tekijöiden vaikutuksesta. Yksi näistä tekijöistä on digitaalinen viestintäteknologia ja sen myötä sosiaalisen median tarjoamat vuorovaikutusmahdollisuudet. Sosiaalisesta mediasta…

Kaupunkisuunnittelun digiosallistumisen menetelmiä lapsille ja nuorille
| |

Kaupunkisuunnittelun digiosallistumisen menetelmiä lapsille ja nuorille

Kevään 2020 poikkeustila on pakottanut omaksumaan vuorovaikutteisessa kaupunkisuunnittelussa aivan uudenlaisia digitaalisia työkaluja ja menetelmiä. Onneksi kaikkea ei ole tarvinnut keksiä alusta alkaen, sillä osallisuuden digiloikkaa on rakennettu kaupunkisuunnittelun saralla jo vuosien – tai jopa vuosikymmenien ajan. Tähän blogiin on koottu erilaisia kaupunkisuunnittelun digiosallistumisen menetelmiä, jotka soveltuvat erityisesti lapsille ja nuorille. Kirjoittajat: Pilvi Nummi ja Jaakko…

Asukastilaisuudet peruttu?
| |

Asukastilaisuudet peruttu?

Kaikki kunnat ovat nyt tilanteessa, jossa perinteiset face-to-face-tapaamiset on peruttu tai siirretty epämääräiseen tulevaisuuten. Asukastilaisuudet ovat tärkeä osa kaavoituksen vuorovaikutuskäytäntöjä ja näyttää siltä, ettei suurimmissakaan kaupungeissa ole vielä valmiita reseptejä etätilaisuuksien järjestämiselle tai asukastilaisuuksien sähköisille korvaajille. Monessa kunnassa muotoillaan nyt pakon edessä kuumeisesti uusia digitaalisia menetelmiä ja toimintatapoja. Tässä tilanteessa onkin oiva mahdollisuus rohkeisiin kokeiluihin…

Somen ja kaupunkisuunnittelun (risti)riitainen suhde
| |

Somen ja kaupunkisuunnittelun (risti)riitainen suhde

Sosiaalisen median rooli kaupunkisuunnittelussa kiinnostaa tutkijoita ainakin kahdesta eri syystä. Ensinnäkin, käyttäjien sosiaalisessa mediassa tuottamat sisällöt voivat tarjota aivan uudenlaista informaatioita ihmisten toiminnasta ja kokemuksista kaupunkiympäristössä. Toiseksi sosiaalinen media tarjoaa kanavan ihmisten omaehtoiselle organisoitumiselle ja vaikuttamiselle, kaupunkiaktivismille. Lisäksi sosiaalisen median palvelut tarjoavat tietysti mahdollisuuksia myös hallintojohtoiseen osallistamiseen. Vaikka sosiaalisen median yhteisöpalvelut rantautuivat Suomeen Facebookin johdolla…

Kulttuurienvälistä (verkko)dialogia etsimässä
| | |

Kulttuurienvälistä (verkko)dialogia etsimässä

Eri kulttuureista tulevien ihmisten välistä dialogia tarvitaan, jotta suunnittelussa ei suljettaisi ketään ulkopuolelle. Interkulttuurisuus on osa koulujemme opetusohjelmaa, ja samaa ajattelua tarvitaan myös kaupunkisuunnittelussa. Osallistuin maaliskuun lopulla Dortmundissa INTERPART-tutkimushankkeen symposiumiin, jossa interkulttuurisuutta käsiteltiin erityisesti elinympäristöjen suunnittelun ja osallistumisen näkökulmasta. Kulttuurierot osallistumisen esteinä Kieli on itsestään selvä ja ehkä suurin este interkulttuuriselle vuorovaikutukselle. Kaupunkisuunnittelussa yhteinen kieli…