Case Kontula: Monikielinen karttakysely

Kontulan ostarin kokeiluhankkeessa kehitimme vieraskielisiä vastaajia varten monikielisen karttakyselyn Maptionnaire-työkalua käyttäen. Maptionnaire on kaupunkisuunnittelussa laajasti käytössä oleva sähköisen osallistumisen työkalu, jota Helsingin kaupunkikin on käyttänyt. Valitsimme tämän työkalun juuri siksi, että se on tuttu ja vakiintunut työkalu kaupungin puolella. Me kuitenkin sovelsimme kyselyä aivan uudella tavalla: Kyselyn sisältö suunniteltiin käyttäjälähtöisesti ja se käännettiin sellaisille vieraille kielille, joita tietojemme mukaan ostarin yrittäjät puhuivat. Nämä kielet olivat arabia, bengali, englanti, kurdi (sorani) ja turkki.

Ensimmäinen asia monikielisen kyselyn suunnittelussa onkin tunnistaa kielet, joille käännöksiä tarvitaan. Kielet pitää huomioida paitsi kyselyn sisällön tuottamisessa, myös kyselytyökalun kieli Kokeilumme myötä Maptionnaire-työkaluun lisättiin uusina kielinä bengalin ja kurdin kielet. Kielten lisääminen työkaluun onnistui ketterästi.

Käytännön kokeilu monikielisen kyselyn suunnittelusta ja toteuttamisesta opetti paljon. Ensinnäkin monikielisen kyselyn kaikkien kielien tulee olla samanarvoisia. Kyselytyökalu oli kuitenkin suunniteltu ajatuksella, että kyselyssä on aina yksi pääkieli. Ratkaisimme ongelman laatimalla etusivun, joka ohjaa käyttäjän valitsemaan kielen ennen eteenpäin siirtymistä.

Monikielisen käännösten tekemisessä on niin ikään omat haasteensa. Kielen kääntäjiä oli useita, ja he tekivät käännöksiä sekä suomesta että englannista muihin kieliin. Koska Maptionnairen käännöstyökalu oli rakennettu kyselyn pääkielen varaan, päädyimme kokoamaan käännökset erilliseen excel-tiedostoon, jossa käännöksiä oli mahdollista tehdä eri kielien välillä. Kyselyn laatijana koin monia hämmentäviä hetkiä kopioidessani vieraskielisiä tekstejä kyselyyn. Voin vain toivoa, että oli tarpeeksi tarkkana, enkä tehnyt kopiointivirheitä, koska en itse ymmärtänyt kieliä. Tuntui, kuin olisin toiminut sokkona.

Lisähaastetta toivat arabian ja kurdien kielet, joissa teksti kulkee oikealta vasemmalle. Maptionnaire osasi hyvin tehdä tasaukset, mutta länsimaiseen kirjoitussuuntaan totuttuneena minun oli vaikea käsitellä tekstejä.

Käännöstyökalut Google Translate ja DeepL olivat ahkerassa käytössämme. Niiden avulla pystyin kielitaidottamanakin saamaan käsitystä tekstien merkityksistä. Joitakin korjauksia kyselyyn tuli käännösten laatimisen jälkeen, ja niitä oli pakko kääntää näillä työkaluilla. Onneksi pystyimme tarkistamaan tekemämme käännökset tulkkien kanssa, kun kyselyä ryhdyttiin käyttämään.

Monikielisyyden mukanaan tuomiin haasteisiin törmäsimme myös haastatteluiden tekemisen yhteydessä. Kurdinkielinen tulkki ei pystynyt kirjaamaan haastateltavan vastauksia kyselyyn, joten suomenkielinen tutkija joutui kirjoittamaan tulkattuja vastauksia suomeksi kurdinkieliseen kyselyversioon – ja siinähän teksti kulki oikealta vasemmalle…

Analysointivaiheessa olimme jälleen käännöskysymysten äärellä. Kyselydatamme koostui turkin, suomen ja englanninkielisistä vastauksista. Turkinkieliset teksti käänsimme Goolge Translatella suomeksi ja tarkistutimme tulkilla.

Monikielisyyden näkökulmasta kyselytyökalujen kehityksessä voisi jatkossa huomioida myös vastausaineiston käännösmahdollisuuden. Toki käännöksiä voi tehdä raakadataan, mutta ihanteellista olisi, jos käännökset voisi viedä järjestelmään samaan tapaan kuin käyttöliittymän käännökset.

Digitalisaatiolta toivon, että automaattiset käännöstyökalut kehittyvät niin hyviksi, että niiden käännöksiin voi luottaa. Lisäksi odotan automaattikäännösten integrointia kyselytyökaluihin sekä ylläpitopuolelle että vastaajan käyttöliittymään. Uskon, että jonain päivänä luemme näppärästi millä tahansa kielellä laadittuja sisältöjä käännettynä omalle kielellemme.