Pitäisikö valtakunnallista kaavatietomallia laajentaa osallistiedon käsitteellä?

Tietomallimuotoinen kaavoitus edellyttää, että informaatio, jota kaavoituksessa käytetään ja syntyy, määritellään tarkasti. Tiedon käsittely tietojärjestelmissä edellyttää tarkkuutta, koska tietojen on oltava koneen yksiselitteisesti tulkittavissa. Kyse on semanttisesta yhteentoimivuudesta eli siitä, että sekä tiedon tuottaja että hyödyntäjä ymmärtävät tiedon samalla tavalla. Tarkka määrittely ei auta ainoastaan konetta, vaan myös ihmisiä tulkitsemaan tietoa samalla tavalla.

Kaavoituksen käytännöt ovat tähän asti olleet kuntakohtaisia. Vaikka yhteistä lainsäädäntöä noudatetaankin, kaavoituksessa käytetyt termit ja niiden merkitykset vaihtelevat. On iso työ ottaa haltuun kaavoituksen koko tehtäväkentän käsitteistö.

Yksi osa-alue, jota ei ole vielä tarkasti määritelty on osallisuus ja erityisesti osallisten tuottama tieto. Tällä hetkellä valtakunnallisessa kaavatietomallissa ei ole käsitettä, joka kuvaisi osallisten tuottamaa tietoa. Kuten aiemmin kirjoitimme, kuntalaisen rooli kaavatietomallissa näyttää jäävän tiedon vastaanottajaksi sen sijaan, että hän olisi aktiivinen tiedon tuottaja.

Kaavatietomalli sisältää kyllä osallistumiseen liittyvää tietoa (esimerkiksi kaavaprosessin vuorovaikutustapahtumat) ja se voi myös sisältää osallisten tuottamaa tietoa (esimerkiksi raportti vuorovaikutustilaisuudesta tai osallisilta kerätty kyselyaineisto), mutta tätä tietoa ei ole luokiteltu nimenomaan osallisten tuottamaksi. Usein tieto onkin kaavoittajan tulkitsemaa tai sanoittamaa, kuten esimerkiksi kaavaselostuksen sisältämä tieto vaikkapa osallisten tavoitteista.

Kaavatietomalli ei siis suoraan ota kantaa siihen, miten osallisten tuottama tieto tulisi tulevaisuuden tietojärjestelmissä jäsentää. Tähän kysymykseen etsimme vastauksia käynnissä olevassa tutkimuksessamme.

Olemme nimenneet osallisten tuottaman tiedon osallistiedoksi. Tarkoitamme sillä laajasti kansalaisten tuottamaa tietoa, kuten esimerkiksi omaan lähiympäristöön liittyvää kokemuksellista tietoa, näkemyksiä maankäytön suunnittelun tavoitteista ja ratkaisuista sekä kaavoihin liittyviä mielipiteitä ja muistutuksia. Osallistieto on monimuotoista ja sitä kertyy erilaisten digitaalisten kanavien ja työkalujen kautta sekä kasvokkaisissa kohtaamisissa.

Olemme laatineet luonnoksen (kuva alla) osallistiedon käsitteillä laajennetusta kaavatietomallista. Se on keskustelunavaus, jota olemme testanneet eri toimijoiden kanssa käydyissä keskusteluissa. Käsityksemme osallistiedon lajeista on kehittynyt tutkimuksemme aikana käytyjen keskustelujen myötä, ja kehittyy edelleen. Tätä luonnosta ei siis tule tulkita tutkimuksemme lopputuloksena.

Tähän mennessä olemme tunnistaneet neljä erilaista osallistiedon lajia: Osallisen lähtötieto, Osallisen ehdotus, Osallisen palaute sekä Osallisen tavoite.

Osallisen lähtötieto on kaavoituksen lähtötietoaineisto, jonka sisältämä informaatio on osallisten tuottamaa. Se voi olla esimerkiksi kyselyaineisto tai sen pohjalta laadittu analyysitulos tai vaikkapa yksittäinen tieto. Osallisen lähtötieto on luonteeltaan kokemuksellista ja paikallista. Se voi olla tietoa ihmisten toiminnasta, alueen historiasta tai ominaispiirteistä. Se voi kuvata myös ympäristön koettua laatua. Kyse voi olla myös esimerkiksi osallisen tekemästä selvityksestä tai havainnosta.

Osallisen lähtötietoa tarkastellaan kaavasuunnitelman taustalla, mutta se ei välttämättä liity ainoastaan yhteen kaavaan. Ei välttämättä edes osata sanoa, mihin kaikkiin kaavoihin se tulee liittymään. Osallisen lähtötietoa voidaan julkaista anonymisoituna aineistona kaavan kanssa samassa näkymässä.

Osallisen ehdotus on uusi kaavaan liittyvä ehdotus, joka kuvaa vaihtoehtoista suunnitteluratkaisua (esim. varjokaava) tai muuta ideaa tai kehittämisehdotusta. Se voi syntyä kaavaprosessin aikana esimerkiksi vuorovaikutustilaisuudessa tai jo ennen prosessin käynnistymistä. Ehdotus voi liittyä myös muihin suunnitelmiin.

Osallisen ehdotus voi olla hahmoteltu paperille, ilmaistu sanallisesti tai laadittu digitaalisessa muodossa. Digitaalinen osallisen ehdotus voi olla paikkatietoaineistoa ja koostua yhdestä tai useammasta kohteesta, viivoista, alueista, pisteistä tai 3D-objekteita. Ehdotus voi olla myös tietomallimuodossa (esim. CityGML- tai IFC-formaatissa).

Osallisen palaute on kaavaan annettua palautetta, joka voi olla muodoltaan tekstiä, kuvia tai muuta materiaalia. Osallisen palaute voi sisältää koko kaavaan, kaavan osiin (kaavakohteisiin), kaavamääräyksiin tai -suosituksiin tai muihin kaavan tietosisältöihin tai liiteaineistoihin liittyvää palautetta. Palaute voi myös liittyä johonkin toiseen suunnitelmaan, esimerkiksi katusuunnitelmaan, johonkin toiseen kaavaan, tai ylemmän tai alemman tason kaavaan.

Viralliset mielipiteet ja muistutukset sekä lausunnot sisältävät osallisen palautetta, mutta käsite on laajempi. Osallisen palautteeseen on tarpeen vastata riippumatta siita, onko se virallisen mielipiteen tai muistutuksen muodossa vai onko kyse muusta palautteesta. Tulevaisuuden digitaalisten työkalujen tulisi tarjota toimivia ja ketteriä tapoja vastata osallisen palautteeseen.

Osallisen tavoite on osallisen esiin tuoma tarve tai suoraan ilmaistu tavoite. Osallisen tavoite voi olla suoraan ilmaistu tai esimerkiksi Osallisen lähtötiedon tai palautteen perusteella kaavoittajan tekemä tulkinta. Osallisen tavoitteen yhteydessä on tärkeää ilmaista toimija, jonka tavoitteesta on kyse, jos tämä on tiedossa. Osallisen tavoitteet ilmaistaan tyypillisesti kaavan selostuksen yhteydessä.

Mitä mieltä sinä olet: Kuvaavatko nämä neljä käsitettä osallisten tuottamaa tietoa kaavoituksessa? Entä tulisiko osallistieto ja sen lajit tuoda osaksi valtakunnallista kaavatietomallia?