Kaupunkitutkimuksen päivät tulevat taas toukokuussa
| | |

Kaupunkitutkimuksen päivät tulevat taas toukokuussa

Tervetuloa keskustelemaan digitaalisten alustojen merkityksestä kaupunkisuunnitteluun liittyvän asiantuntijatiedon tuottamisen ja jakamisen kanavina! Vuoden 2025 Kaupunkitutkimuksen päivien teemana on Tarinoiden kaupunki. Meillä olisi paljonkin tarinoita kaupungeista kerrottavana ja kerättynä, ihan tuoreitakin Malmilla tänä talvena toteuttamastamme kokeiluhankkeesta. Halusimme kuitenkin lähestyä aihetta hieman erilaisesta näkökulmasta. Aloimme pohtia millä tavalla digitaalisten alustojen hyödyntäminen kaupunkisuunnitteluun liittyvän asiantuntijatiedon kanavina on muuttunut vuosien…

Tarinateltalla kuullaan ja tulkitaan malmilaisia kaupunkitarinoita
| | | |

Tarinateltalla kuullaan ja tulkitaan malmilaisia kaupunkitarinoita

Torstaina 13.3. klo 15:30-17:00 pystytämme Tarinateltan Ala-Malmin torille ja Q-teatterin yhteisöteatterin näyttelijät tulkitsevat malmilaisten kertomia kokemuksia ja muistoja omasta lähiympäristöstään. Tapahtumaan on vapaa pääsy, tervetuloa! Tarinateltta-tapahtumassa esitettävät tarinat on kerätty Retki malmilaisiin kaupunkitarinoihin -kokeilun puitteissa toteutetulla karttakyselyllä ja asukkaiden kanssa tehdyillä kävelyretkillä. Erityisesti kertomusten ja kokemusten avulla on kerätty tietoa ikäihmisten liikkumisesta: mikä siihen kannustaa…

Läppärin ääressä
| |

Tutkimus sosiaalisen median käytöstä suomalaisessa kaupunkisuunnittelussa

Sosiaalisen median on odotettu parantavan, tai ainakin lisäävän, kaupunkisuunnitteluun liittyvää vuorovaikutusta ja osallistumista. Tutkimuksissa on väitetty sosiaalisen median voivan toimia vuorovaikutteisessa suunnittelussa useissa eri rooleissa: hallintojohtoisen viestinnän ja vuorovaikutuksen välineenä, ihmiskeskeisen informaation lähteenä sekä kansalaisten itseorganisoituvan osallistumisen ja aloitteiden mahdollistajana [1, 2]. Mutta käytetäänkö sosiaalista mediaa suunnitteluorganisaatioissa ja jos, niin miten ja miksi? Entä koetaanko…

Suunnittelijat ja osalliset samalle sivulle osallistiedon tulkinnoista kysymällä?
| | |

Suunnittelijat ja osalliset samalle sivulle osallistiedon tulkinnoista kysymällä?

Kirjoitin taannoin osallistiedon analysoinnista tärkeänä suunnitteluvaiheena. Hyvä analyysi johtaa hyviin suunnitelmiin. Vai johtaako? Pääsimme Pilvin kanssa tutkimaan tätä(kin) asiaa Viiskorvessa osana Espoon kaupungin ja Aalto-yliopiston yhteistä tutkimushanketta. Hankkeessa seurasimme kaavarungon suunnitteluprosessia kahden suunnitteluvaiheen, visio- ja suunnitelmavaiheen, ajan. Näitä oli jo edeltänyt tavoitevaihe, jossa Espoon suunnittelijat olivat kysyneet Viiskorven ja sen naapurialueen Kalajärven asukkailta alueiden säilytettäviä,…

Kaupunkisuunnittelun havainnekuva, jota on kommentoitu fiilistarroilla.
| | | |

Visualisoinnit kaupunkisuunnittelussa – mitä niillä kerrotaan ja miten niitä luetaan?

Visualisoinneilla kuvataan ja tarkastellaan mahdollisia tulevaisuuksia ja ne ovat tärkeä osa suunnittelutyötä. Korkealaatuisilla havainnekuvilla viestitään usein monimutkaisista suunnitteluratkaisuista sekä alueen kehittämiseen liittyvistä laadullisista tavoitteista. Julkisuudessa kuvat voivat ohjata keskustelua ja kehystää suunnittelukysymyksiä tavoilla, joita ei aina osata ennakoida. Kupittaan kärjen kumppanuushankkeessa on viimeisen puolentoista vuoden aikana laadittu viitesuunnitelma Kupittaan aseman ympäristön ja Turun Tiedepuiston läntisen…

Pitäisikö valtakunnallista kaavatietomallia laajentaa osallistiedon käsitteellä?
| | |

Pitäisikö valtakunnallista kaavatietomallia laajentaa osallistiedon käsitteellä?

Tietomallimuotoinen kaavoitus edellyttää, että informaatio, jota kaavoituksessa käytetään ja syntyy, määritellään tarkasti. Tiedon käsittely tietojärjestelmissä edellyttää tarkkuutta, koska tietojen on oltava koneen yksiselitteisesti tulkittavissa. Kyse on semanttisesta yhteentoimivuudesta eli siitä, että sekä tiedon tuottaja että hyödyntäjä ymmärtävät tiedon samalla tavalla. Tarkka määrittely ei auta ainoastaan konetta, vaan myös ihmisiä tulkitsemaan tietoa samalla tavalla. Kaavoituksen käytännöt…

Popup kyselyssä Oodissa käytetty alusta, jolle on kirjoitettu ideoita postit-lapuilla
| | |

Pop-up’s in and around the Helsinki city center in August-September

What is attractive about Helsinki’s city centre? What people like to do there? How the city centre should be developed so that it remains attractive and stands out from other centres in the Helsinki metropolitan area? I am currently involved in the Ydinkeskustan elinvoimateot project*. In the project, we seek answers to the questions above…

Kuvassa on työpaja-alusta, tuloste, jolle on osallistujat ovat kirjanneet ideoita ja ajatuksia Helsingin keskustasta.
| |

Pop up -kyselyillä kerätään tietoa Helsingin keskustan kävijöiltä

Mitä Helsingin ydinkeskustassa tehdään tai halutaan tehdä? Mitä elinvoimaisuudella ymmärretään? Minkälaisilla konkreettisilla toimenpiteillä tai teoilla keskustaa tulisi kehittää, jotta se houkuttelee jatkossakin, säilyttää elinvoimaisuutensa ja erottuu esimerkiksi pääkaupunkiseudun muista keskuksista? Olen mukana Ydinkeskustan elinvoimateot -projektissa, jossa näihin kysymyksiin etsitään vastauksia tutustumalla olemassa olevaan tilanteeseen ja ajankohtaisiin selvityksiin sekä kartoittamalla näkemyksiä ja ideoita laajasti eri käyttäjiltä….

Kaksi siiliä ja talitiainen taustalla
| |

Toisenlajiset kaupunkilaiset kaupunkisuunnittelussa?

Kaupungit eivät ole vain ihmisten elinympäristöjä. Kaupungeissa asuu ja elää paljon eri eläimiä ja hyönteisiä, jotka käyttävät kaupunkiympäristöä monin tavoin. Osalle kaupungeista on tullut niin tärkeitä elinympäristöjä, että elämä täysin villissä luonnossa ei ole enää houkuttelevaa. Nopea kaupungistuminen ja kaupunkien jatkuva kasvu uhkaavat luonnon monimuotoisuutta maailmanlaajuisesti. Kaupunkirakenne vaikuttaa suoraan kaupunkiluonnon lajirikkauteen esimerkiksi rakenteellisen tiivistämisen kautta….

Kuvitus
|

Suomalaiset ja Suomen kunnat sosiaalisen median käyttäjinä

Suomi on yksi maailman digitalisoituneimmista maista1 (UN, 2022). Valtaosa (94%) käyttää internetiä ja suuri osa väestöstä (73%) on mukana jollain sosiaalisen median kanavalla. Yli puolet (62 %) käyttää sosiaalista mediaa päivittäin tai lähes päivittäin. (Tilastokeskus, 2023) Suomen suosituimpia sosiaalisen median kanavia ovat WhatsApp (72 %), Facebook (65 %), YouTube (63 %), Instagram (46 %) ja…