Kirjoittajat: Eveliina Harsia ja Pilvi Nummi
Osallistujien kokemus osallistumistilanteista ja kokemuksen kehittäminen on yksi Kestävä kaupunki –hankkeemme tavoitteista. Tässä blogikirjoituksessa kerromme, miten olemme arvioineet osallistumiskokemusta Nurmeksen ja Siuntion osallistumiskokeiluissa.
Yhteiskehittämistyöpajassa 18.5.2022 pohdimme hankkeemme vaikuttavuuden mittaamista. Syntyi ajatus osallistumiskokemuksen arvioinnista, johon tunnistimme kolme näkökulmaa: 1) osallistumisen helppous, 2) osallistumisen miellyttävyys ja 3) osallistumisen vaikuttavuuden kokeminen.
Alla olevassa kaaviossa olemme kuvanneet, mitä näillä tekijöillä tässä hankkeessa tarkoitamme.
Osallistumisen koettu helppous
Jotta kynnys osallistua olisi mahdollisimman matala, tulee osallistumisen tuntua helpolta. Tällöin menetelmien pitää olla saavutettavia ja mielipiteen esittämisen luontevaa.
Helppous syntyy konkreettisista asioista: Kyselyn tai tilaisuuden löytää helposti, tilat ovat esteettömiä, informaatio on saavutettavaa ja käytetty kieli ymmärrettävää. Tilaisuuden tai kyselyn suunnittelussa tulee miettiä osallistujan näkökulmasta osallistumisen eri vaiheet. Mitä esimerkiksi tapahtuu, kun saapuu paikalle tilaisuuteen, tai mitä osallistuja näkee, kun hän avaa kyselyn.
Koettu helppous on yhteydessä käytettyjen menetelmien soveltuvuuteen ja käyttäjälähtöiseen vuorovaikutuksen suunnitteluun.
Arviointikriteerinä “helppous” on kuitenkin monitulkintainen, emmekä voi pelkästään sen perusteella päätellä, mitä osallistuja pitää helppona. Helppouden arviointi kuitenkin avaa pohdinnan siitä, minkälaista osallistuminen on ollut. Jotta voimme kehittää osallistumiskokemusta palautteen perusteella, on tarpeen kysyä osallistujalta tarkemmin hänen kokemuksestaan.
Osallistumisen miellyttävyys
Osallistumisen miellyttävyyteen liittyy esimerkiksi se, kokeeko osallistumisen turvalliseksi. Tämä ei noussut keskeiseksi kysymykseksi tämän hankkeen kokeiluissa, mutta turvallisuus on olennainen näkökulma erityisesti silloin, kun työskennellään haavoittuvassa asemassa olevien osallisryhmien tai sellaisten osallisten kanssa, joilla on huonoja kokemuksia omien tietojen antamisesta. Miellyttävyys on siten yhteydessä luottamuksen rakentamiseen.
Toinen muissa hankkeissa tunnistettu näkökulma miellyttävyyteen on, saako osallistuja tarvitsemansa tietoa suunnittelusta. Kyse on siis myös viestinnästä ja suunnittelun avoimuudesta.
Miellyttävyys liittyy myös osallistumisen helppouteen. Mikäli kokee osallistumisen vaikeaksi, se voi heijastua epämiellyttävyyden kokemisena. Epämiellyttävyyden taustalla voi toki olla monia muitakin tekijöitä, kuten esimerkiksi aiempia kielteisiä kokemuksia osallistumisesta.
Osallistumisen vaikuttavuuden kokeminen
Osallistuminen koetaan vaikuttavana, jos saa kerrottua itselleen tärkeistä näkökulmista sekä kokee, että suunnittelijat ovat vastaanottavaisia tälle tiedolle. Toisin sanoen osallisen pitää kokea tulleensa kuulluksi.
Toinen vaikuttavuuteen liittyvä kriteeri on, että osallistumisella on vaikutusta suunnitteluun. Jotta kokemus vaikuttavuudesta voi syntyä, osallisen tulee tietää, miten osallistuminen voi vaikuttaa tai on vaikuttanut suunnitteluun.
Vaikuttavuuden kokemus liittyy siis osallistiedon konkreettisen vaikutuksen lisäksi esimerkiksi viestintään sekä vuorovaikutuksen avoimuuteen ja vastaanottavuuteen.
Näin keräsimme palautetta osallistumiskokemuksesta:
Sekä Nurmeksen että Siuntion karttakyselyissä kartoitimme osallistumiskokemusta neljällä kysymyksellä:
- Osallistumisen helppous tai vaikeus,
- Osallistumisen miellyttävyys tai epämiellyttävyys,
- Pystyikö kyselyn avulla kertomaan itselleen tärkeitä asioita,
- Avokysymys, jossa voi kertoa tarkemmin, miten kyselyyn vastaaminen sujui.
Nämä palautekysymykset ovat hyvin yksinkertaisia. Mikäli helppouden ja miellyttävyyden osatekijöitä haluttaisiin tarkemmin selvittää, voisi vastaajalle esittää useampia väittämiä esimerkiksi informaation ymmärrettävyyteen ja viestinnän avoimuuteen sekä koettuun turvallisuuteen ja vaikuttavuuteen liittyen.
Näissä kyselyissä kuitenkin haluttiin pitää palauteosio mahdollisimman lyhyenä, joten tarkentavana kysymyksenä oli ainoastaan osallistujan tarpeisiin vastaaminen eli “Pystyitkö kertomaan sinulle tärkeät asiat”, jota pidämme yhtenä olennaisimmista kysymyksistä. Lisäksi on tärkeää antaa mahdollisuus kertoa sanallisesti kokemuksistaan.
Palautteen lisäksi kysyimme osallistumisen kehittämistä varten, minkälaiset osallistumismenetelmät olisivat vastaajalle mieluisimpia. Lopuksi tarjosimme mahdollisuuden antaa avointa palautetta osallistumismenetelmien kehittämiseen.
Seuraavassa blogikirjoituksessa kerromme lisää Siuntion ja Nurmeksen osallistumiskokemuksen arvioinnin tuloksista.
Sosiaalisesti kestävä ja älykäs osallistuminen 