Case Kontula: Keskustelevaa kohtaamista ja informaatiota omalla kielellä
Vieraskielisten yrittäjien näkökulmasta tärkeimmiksi osallistumista edistäviksi tekijöiksi nousivat tiedonsaanti omalla kielellä ja keskustelevat kohtaamiset ostarin kehittämisen äärellä. Kohderyhmän tarpeiden huomioiminen vuorovaikutuksen suunnittelussa on erittäin tärkeää. Toteuttamaamme kokeilua kiiteltiin osin juuri siksi, että menetelmät oli suunniteltu juuri tätä kohderyhmää eli maahanmuuttajataustaisia yrittäjiä ajatellen.
Kolmannes osallistujista kuuli ostarin kehittämisaikeista ensimmäisen kerran kokeilumme yhteydessä. Toinen kolmannes oli kuullut hankkeesta arkkitehtuurikilpailun yhteydessä vuonna 2020 ja loput aiemmin.
Tietoa on saatu paikan päällä ostarilla esimerkiksi yhtiökokouksissa sekä kaupungin edustajilta tai kaupungin järjestämissä tilaisuuksissa. Pieni osa on saanut tiedon hankkeesta paikallisten toimijoiden kautta.
Kokeilumme tulokset kertovat, että keskustelua hankkeen äärellä tulisi käydä enemmän. Keskustelua käydään kasvokkaisissa kohtaamisissa paikan päällä ostarilla tai kaupungin järjestämissä tilaisuuksissa. Vaikka aluella toimii aktiivisia toimijoita (kuten Vetoa ja voimaa Mellunkylään -hanke), eivät nämä ole tavoittaneet kyselymme vastaajia. Myöskään sosiaalinen media ei ole tässä asiassa toiminut keskustelukanavana.
Koska virallinen informaatio hankkeesta ei ole kaikkia toimijoita tavoittanut, liikkuu yrittäjien keskuudessa hurjiakin huhuja ostarin tulevaisuudesta. Tiedottamiseen kannattaa panostaa, koska riittävä ja oikea tiedonsaanti on edellytys toimivalle vuorovaikutukselle. Kokeilussamme laadittu informaatiopaketti kokosi yhteen saatavilla olevan informaation pääkohdat ja omalta osaltaan edisti tiedon välittymistä yrittäjille.
Kirjoittaja
Pilvi Nummi
Tutkin ja kehitän vuorovaikutteisen kaupunkisuunnittelun digitaalisia menetelmiä. Tässä blogissa kirjoitan digiosallistumisesta ja osallistumiskokemuksen kehittämisestä.