Eveliina Harsia

Alueidenkäyttölain luonnos heikentäisi osallistumista
| | | |

Alueidenkäyttölain luonnos heikentäisi osallistumista

Lausunnot hallituksen esitykseen uudeksi alueidenkäyttölaiksi 11.7.2025 mennessä! Kunnat ja monet muut tahot valmistelevat nyt hiki hatussa mahdottoman tiukalla aikataululla lausuntojaan hallituksen esityksestä uudeksi alueidenkäyttölaiksi. Lausunnoille on annettu aikaa 11.7. saakka, mikä on päätöksenteon kesätauon ja kuntavaalien jälkeisen toimielinten uudelleen järjestäytymisen huomioon ottaen suorastaan kohtuuton määräaika. Osallistumisen näkökulmasta ihan jo lain valmistelussa olisi siis petrattavaa! Kannamme…

Asiantuntijat somessa voivat lisätä moniäänisyyttä, mutta dialogia tukevia alustoja kaivataan
| | |

Asiantuntijat somessa voivat lisätä moniäänisyyttä, mutta dialogia tukevia alustoja kaivataan

Keskustelimme tämän vuoden Kaupunkitutkimuksen päivillä järjestämässämme työryhmässä asiantuntijoiden tavoista käyttää somea tiedon hankkimiseen ja välittämiseen. Pyöreän pöydän keskusteluna toteutettuun työryhmään osallistuivat mm. Practical Humanities ja Kaupunkitutkimus TA:n blogeista tuttu tutkija Maija Urponen, Maisemapodin maisema-arkkitehti Aada Taipale ja Outlines-julkaisualustaa toimittava arkkitehti ja kaupunkisuunnittelija Ilkka Törmä. Tässä blogissa joitakin nostoja asiantuntijoiden someosallistumisen merkityksestä ja tulevaisuudesta. Brändääminen kaventaa…

Työryhmämme Kaupunkitutkimuksen päivillä 2025
| | | |

Blogit, podit ja tubettajat – Digitaaliset alustat asiantuntijatiedon tuottamisen ja jakamisen kanavina ennen, nyt ja tulevaisuudessa

Kokosimme Kaupunkitutkimuksen päiville työryhmän ”Blogit, podit ja tubettajat – Digitaaliset alustat asiantuntijatiedon tuottamisen ja jakamisen kanavina ennen, nyt ja tulevaisuudessa” (16.5.2025), jossa keskustelimme asiantuntijatiedon tuottamisesta ja jakamisesta erilaisilla digitaalisilla alustoilla. Työryhmäämme osallistui yhteensä 12 kaupunkisuunnittelun, maisema-arkkitehtuurin, kaavoituksen, arkkitehtuurin tai muun asiantuntija-alan edustajaa, me järjestäjät eli Tiina, Pilvi, Anni ja Eve mukaan lukien. Kiitos kaikille mukaan…

Suunnittelijat ja osalliset samalle sivulle osallistiedon tulkinnoista kysymällä?
| | |

Suunnittelijat ja osalliset samalle sivulle osallistiedon tulkinnoista kysymällä?

Kirjoitin taannoin osallistiedon analysoinnista tärkeänä suunnitteluvaiheena. Hyvä analyysi johtaa hyviin suunnitelmiin. Vai johtaako? Pääsimme Pilvin kanssa tutkimaan tätä(kin) asiaa Viiskorvessa osana Espoon kaupungin ja Aalto-yliopiston yhteistä tutkimushanketta. Hankkeessa seurasimme kaavarungon suunnitteluprosessia kahden suunnitteluvaiheen, visio- ja suunnitelmavaiheen, ajan. Näitä oli jo edeltänyt tavoitevaihe, jossa Espoon suunnittelijat olivat kysyneet Viiskorven ja sen naapurialueen Kalajärven asukkailta alueiden säilytettäviä,…

Pitäisikö valtakunnallista kaavatietomallia laajentaa osallistiedon käsitteellä?
| | |

Pitäisikö valtakunnallista kaavatietomallia laajentaa osallistiedon käsitteellä?

Tietomallimuotoinen kaavoitus edellyttää, että informaatio, jota kaavoituksessa käytetään ja syntyy, määritellään tarkasti. Tiedon käsittely tietojärjestelmissä edellyttää tarkkuutta, koska tietojen on oltava koneen yksiselitteisesti tulkittavissa. Kyse on semanttisesta yhteentoimivuudesta eli siitä, että sekä tiedon tuottaja että hyödyntäjä ymmärtävät tiedon samalla tavalla. Tarkka määrittely ei auta ainoastaan konetta, vaan myös ihmisiä tulkitsemaan tietoa samalla tavalla. Kaavoituksen käytännöt…

Dialogisuuden kautta moniäänisempää suunnittelua?
| | | | |

Dialogisuuden kautta moniäänisempää suunnittelua?

Kaikilla suunnittelun osallisilla on oma näkökulmansa, mutta suunnittelussa suositaan yksiäänistä kerrontaa. Tämän seurauksena suunniteltavassa paikassa elävät ihmiset välttämättä tunnista omaa elinympäristöään tai sen arvoja suunnittelijoiden tuotoksista eli esim. suunnitelmista. Viime vuosina kaupunkisuunnittelun tutkimuksessa on puhuttu moniäänisyydestä, jota edistämällä voidaan esimerkiksi lisätä suunnittelun legitimiteettiä, vähentää suunnittelun polkuriippuvuutta ja tehdä osallisten paikkakiintymyksen huomioon ottavia suunnitteluratkaisuja (mm. Wallin…

Osallistiedon yhteisanalysointia Sipoossa
| | |

Osallistiedon yhteisanalysointia Sipoossa

Osallistietoa kertyy vuorovaikutteisessa suunnittelussa monessa vaiheessa ja monella eri menetelmällä, esimerkiksi mielipidekirjeinä, paikkatietoaineistona, kyselyvastauksina tai vaikkapa tarralappuina. Siispä suunnittelijoiden käsissä saattaa olla hyvin monimuotoinen osallistietoaineisto. Kuitenkin aineistojen analysointi on usein harmillisen aliresursoitu vaihe suunnitteluprosessissa, eikä suunnittelijoilla ole välttämättä aikaa paneutua analyyttisesti kaikkeen osallisten tuottamaan informaatioon. On jopa viitteitä, että osallistiedon analysointi ja siten siitä vedetyt…

Kuntalaisen rooli kaavatietomallissa: Tiedon vastaanottaja vai kaavoituksen osallinen?
| | |

Kuntalaisen rooli kaavatietomallissa: Tiedon vastaanottaja vai kaavoituksen osallinen?

Oikeus osallistua oman elinympäristönsä suunnitteluun on jokaisen kansalaisen oikeus. Kaavoituksen osallistumista ohjaava lainsäädäntö asettaa osallistumiselle minimivaatimukset: kunnan on tiedotettava kaavoituksesta siten, että ”niillä, joita asia koskee, on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen” (MRL, 6§). Kaavan valmistelun aikana osallisilla on oltava mahdollisuus ottaa kantaa suunnitelmaan. Kunnat kuitenkin toteuttavat jo lain vaatimuksia laajempaa ja syvällisempää osallistumista….

Osallistumiskokemuksen arviointi
| | |

Osallistumiskokemuksen arviointi

Osallistujien kokemus osallistumistilanteista ja kokemuksen kehittäminen on yksi Kestävä kaupunki –hankkeemme tavoitteista. Tässä blogikirjoituksessa kerromme, miten olemme arvioineet osallistumiskokemusta Nurmeksen ja Siuntion osallistumiskokeiluissa. Yhteiskehittämistyöpajassa 18.5.2022 pohdimme hankkeemme vaikuttavuuden mittaamista. Syntyi ajatus osallistumiskokemuksen arvioinnista, johon tunnistimme kolme näkökulmaa: 1) osallistumisen helppous, 2) osallistumisen miellyttävyys ja 3) osallistumisen vaikuttavuuden kokeminen. Alla olevassa kaaviossa olemme kuvanneet, mitä näillä…

Kontulan ostari
| |

Case Kontula: Miksi Kontulan ostari?

Kontulan ostari on 1960- ja 1980-luvuilla rakennettu ostoskeskus Itä-Helsingissä. Se sijaitsee Kontulan lähiön maantieteellisessä keskipisteessä. Ostari on tunnettu mm. elävästä kulttuuritoiminnasta ja etnisistä ravintoloista, mutta myös monenlaisista sosiaalisista ongelmista. Nyt ostaria ollaan uudistamassa. Vuonna 2019 Helsingin kaupunki antoi ostarin kiinteistönomistajille kahittämisvarauksen. Tavoitteena on kasvattaa kaupallisten tilojen määrää sekä sijoittaa alueelle 70 000 km2 asumista. Käytännössä tämä…