Osallistiedon yhteisanalysointia Sipoossa

Osallistietoa kertyy vuorovaikutteisessa suunnittelussa monessa vaiheessa ja monella eri menetelmällä, esimerkiksi mielipidekirjeinä, paikkatietoaineistona, kyselyvastauksina tai vaikkapa tarralappuina. Siispä suunnittelijoiden käsissä saattaa olla hyvin monimuotoinen osallistietoaineisto. Kuitenkin aineistojen analysointi on usein harmillisen aliresursoitu vaihe suunnitteluprosessissa, eikä suunnittelijoilla ole välttämättä aikaa paneutua analyyttisesti kaikkeen osallisten tuottamaan informaatioon. On jopa viitteitä, että osallistiedon analysointi ja siten siitä vedetyt johtopäätökset voivat olla vääristyneitä. Kuten Maarit Kahila (2015) nosti väitöskirjassaan esiin, joskus suunnittelijat sortuvat ns. kirsikanpoimintaan eli tiettyä näkökulmaa tukevien näkemysten valikoimiseen. Osallistiedon analyysi, jossa tulkintoja on mielellään tekemässä useampi silmäpari, on siten tärkeä työvaihe vuorovaikutteisessa suunnittelussa.

Sipoon yleiskaavan rakennemallivaiheessa kesä-syksyllä 2023 tarjottiin kuntalaisille mahdollisuus osallistua rakennemallivaihtoehtojen arviointiin. Tästä kertyi laaja osallistietoaineisto, jonka analysointiin kunta pyysi apua meiltä. Aineistoon kuului 200 kuntalaisen paikkamerkinnät ja sanalliset vastaukset karttakyselyyn, 14 mielipidettä, 18 lausuntoa, sekä 237 osallisen kahdeksassa eri asukastilaisuudessa jättämät kommentit.

Jotta analyysi palvelisi mahdollisimman hyvin suunnittelun tarpeita ja suunnittelijoille syntyisi myös omakohtainen käsitys koko aineistosta, järjestimme online-analyysityöpajan suunnittelijoille. Näille suunnittelijoille analyysityöpaja olikin jo tuttu menetelmä, koska olimme jo edellisessä suunnitteluvaiheessa sitä käyttäneet ja suunnittelijat kokivat menetelmän toimivaksi.

Työpajaa varten olimme koonneet aineistosta yleiskatsauksen Miro-alustalle. Suunnittelijat jakautuivat ryhmiin, jotka tutustuivat aineiston eri osiin. Yhteisanalysoinnille oli annettu selkeät ohjeet ja lisäksi me olimme ryhmissä fasilitoimassa työskentelyä. Ryhmät dokumentoivat havaintojaan ja työpajan lopussa esittelivät havaintonsa muille ryhmille. Näin kaikki suunnittelussa mukana olevat saivat yleiskäsityksen kaikista aineistosta ja niiden sisällöistä.

Toki yksi tiivis työpaja ei riittänyt kuin karkean yleiskäsityksen muodostamiseen aineistosta. Analyysityöpajan lopuksi päätettiin yhdessä, mihin jatkoanalysoinnissa keskitytään. Jatkoanalysoinnin pohtimiseen esitimme seuraavat kysymykset:

• Mitä sinun mielestäsi pitäisi vielä analysoida?
• Miten tietoa käytetään jatkosuunnittelussa?
• Miten tuloksista viestitään?
• Minkälainen raportti laaditaan?
• Miten aineistoa hyödynnetään osana Sipoon tarinan 2050 tuottamisessa?

Tarkoituksena oli myös herätellä suunnittelijoita pohtimaan aineiston hyödyntämistä eli miten se vaikuttaa suunnitelmiin.

Suunnittelijat toivoivat jatkoanalyysilta esimerkiksi sipoolaisten arvojen tunnistamista, rakennemallivaihtoehtojen vertailua, nuorison mielipiteiden tarkempaa analyysia, ristiriitojen tunnistamista asiantuntijoiden ja osallisten näkökulmien välillä, vaikutustenarviointia palvelevaa analyysia sekä esitystapaa, joka toisi erilaiset näkökulmat esiin. Suunnittelijoita kiinnosti myös syyt osallisten mielipiteiden taustalla. Siten erityisesti laadullinen analyysi nousi työtehtäväksi, johon meiltä toivottiin apua.

Päädyimme suunnittelun tarpeiden mukaan analysoimaan sekä rakennemallien ja teemojen suhteen että kunnan eri osa-alueiden suhteen. Tällöin kunnan eri osien erityispiirteet saatiin esiin, mutta toisaalta myös yleiskäsitys siitä, mikä kunnan kokonaisuutta esittävistä rakennemallivaihtoehdoista olisi jatkokehitykseen sopivin.

Analyysin lopputuloksena syntyi kartta ja taulukot, joihin on kiteytetty analyysin tulokset. Sen lisäksi laadimme laadullisesta analyysista raportin. Annoimme raportissa tietenkin myös suositukset jatkosuunnittelulle ja vuorovaikutuksen järjestämiselle osallisnäkökulmista. Vuorovaikutuksen kehittämiseen meillä olikin hyvää aineistoa, koska kyselystä saatiin tietoa esim. osallistujien osallistumiskokemuksesta, asuinpaikasta ja ikäjakaumasta. Tällöin oli mahdollista tunnistaa, mihin kunnan osiin tai menetelmiin jatkossa kunnan kannattaa panostaa.

Erityisen tärkeäksi läpi koko analysointiprosessin koimme sen, että erilaiset näkökulmat tulevat esiin. Ristiriitoja ei peitellä vaan tämä suunnitteluvaihe on juuri oikea aika nostaa ne esiin ja keskusteluun.

Minkälaisia kokemuksia sinulla on osallistiedon analysoinnista? Onko teillä kehitetty hyviä menetelmiä osallistiedon yhteisanalysointiin?