Yleiskaava 2060-pikakysely oli selvästi onnistunein osa vuorovaikutuskokonaisuutta, jonka järjestimme Espoon yleiskaavan aloitusvaiheessa syksyllä 2022. Kyselyn tuloksia hyödynnettiin tuoreeltaan Espoon yleiskaavan tavoitteiden laadinnassa.

Teksti:
Tuuli Aaltio, vuorovaikutusasiantuntija
Espoon kaupunkisuunnittelukeskus

Monen asukkaan mielestä yleiskaava voi tuntua etäiseltä ja abstraktilta asialta. Käytännössä vain kaikkein aktiivisimmat ja kiinnostuneimmat tulevat paikan päälle tapahtumiimme. Yleiskaava koskee kuitenkin koko kaupunkia, ihan jokaista espoolaista.

Tämä mielessä lähdimme suunnittelemaan vuorovaikutuskokonaisuutta, jonka avulla asukkaat voivat osallistua Espoon yleiskaavan tekoon mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Kaavan laatiminen käynnistettiin tänä syksynä, ja työ jatkuu arviolta vuoteen 2027 asti.

Yleiskaava on koko Espoon laajuinen maankäytön ja liikenteen suunnitelma. Sillä ennakoidaan ja ohjataan kaupungin kehitystä tulevina vuosikymmeninä sekä mahdollistetaan kestävä kasvu.

Perinteisempien tapojen eli tapahtumien ja tiedotuksen rinnalla halusimme tarjota helpon ja nopean digitaalisen tavan, jolla asukkaiden aito osallistuminen onnistuisi.

Yleiskaava 2060-kysely oli avoinna 20.10.-20.11.2022. Tuona aikana järjestimme myös kaksi tapahtumaa, joiden aikana kyselyyn vastattiin ohjatusti yhdessä. Kyselyn tekoon käytettiin osallisuustyökalu Innoduelia.

Valtaosa hieman yli 1400 vastauksesta tuli suomenkieliseen kyselyyn. Joitakin satoja vastauksia saimme myös ruotsiksi ja englanniksi. Hyödynsimme kyselyn tuloksia heti tuoreeltaan yleiskaavan tavoitteiden laadinnassa ja päättäjien yleiskaavatyöpajassa.

Mitä ja miten kysyimme?

Pikakyselyllä haimme vastausta kysymykseen, mitä osallistuja haluaisi nähdä tulevaisuuden Espoossa. Aluksi vastaaja sai eteensä 10 erilaista vertailuparia. Hänen tuli valita kahdesta vaihtoehdosta aina se, joka tuntui tärkeämmältä. Esimerkiksi: ”Haluatko tulevaisuuden Espooseen kylämäisiä kaupunginosia vai paljon metsiä?”

Vertailuparit valikoituivat satunnaisotannalla aineistosta, jossa oli yhteensä 34 vastausvaihtoehtoa. Pidimme tarkasti huolta, että kaikista yleiskaavan tärkeistä teemoista oli yhtä paljon vastausvaihtoehtoja.

Puolet vaihtoehdoista oli asukkailta lähtöisin olevia ajatuksia. Ne oli poimittu mukaan laajasta Meidän Espoo 20X0 -keskusteluaineistosta. Toinen puoli oli lähtöisin kaupunkisuunnittelun asiantuntijoilta.

Innoduel-osallisuustyökalun algoritmi huolehti, että eri vaihtoehdot nousivat suunnilleen yhtä monta kertaa vertailuun. Näin tulos pysyi luotettavana ja luotettavuus parani aina vastauskertojen lisääntyessä.

Lopputuloksena syntyi lista, jossa eri vastausvaihtoehdot ovat järjestyksessä sen mukaan, miten isolla prosenttiosuudella ne voittivat lukuisissa yksittäisissä parivertailuissa. Tuloslistaus antoi selkeän viestin siitä, mitä asioita espoolaiset arvostavat eniten.

Vertailussa luonto oli selvä voittaja

Suomenkielisissä tuloslistauksessa kärkisijoille nousi pelkästään luontoon liittyviä vastausvaihtoehtoja. Mielestämme tämä on selkeä viesti asukkaiden arvomaalimasta: luonto on espoolaisille ykkönen.

Kolmen kärjessä olivat lähiluonto, luonnon monimuotoisuus ja merenrantojen virkistysmahdollisuudet. Heti niiden perässä tulivat metsät ja hiilinielut, kaupunkiluonto ja viihtyisät virkistysreitit eri puolilla Espoota. Kymmenen kärkeen ylsivät myös lähipalvelut, kävely- ja pyöräilyreitit, kylämäiset kaupunginosat ja sujuva joukkoliikenne.

Ruotsin- ja englanninkieliset tulokset olivat samansuuntaisia. Niissä tosin myös muut kuin luontoon liittyvät teemat ylsivät hieman korkeammalle. Kaikissa kieliversioissa luonto piti kuitenkin ykköspaikkaa.

Ajatusten kirjo esiin avoimissa vastauksissa

Vertailuosuuden jälkeen pyysimme vastaajaa kertomaan omin sanoin, mitä hän haluaisi nähdä tulevaisuuden Espoossa. Erilaisia avovastauksia tuli lähes 1700. Ne koskivat melko tasaisesti erilaisia aihepiirejä.

Suurin osa avovastauksista liittyi luontoon ja virkistykseen. Niissä korostui erityisesti lähiluonnon merkitys. Seuraavaksi eniten saimme mainintoja palveluista ja työpaikoista. Keskeinen viesti oli, että palveluita pitäisi olla muuallakin kuin kauppakeskuksissa ja niiden tulisi olla kaikille saavutettavissa. Espoossa pitäisi asukkaiden mielestä olla myös enemmän erilaisia kohtaamispaikkoja ja kaupunkikulttuuria.

Kolmanneksi eniten saimme mainintoja liikenteestä. Suurin osa vastauksista liittyi joukkoliikenteeseen ja sen kehittämiseen. Vajaa viidennes vastauksista käsitteli asumista ja energiaa. Asumiselta toivottiin monipuolisuutta, erilaisia asumisen muotoja, eri kokoisia asuntoja ja erilaisia rakentamisratkaisuja. Asuinalueiden omaleimaisuutta tulisi asukkaiden mielestä myös vahvistaa.

Vastauksista lähes joka kymmenes koski rakentamista. Tästä aiheesta asukkailla oli paljon vastakkaisia toiveita. Osa haluaa väljää ja matalaa, osa taas tiivistä ja korkeaa kaupunkimaista rakentamista. Vastaajat toivovat, että alueet muodostaisivat selkeitä kokonaisuuksia kaupunkimaisine keskustoineen. Noin viisi prosenttia vastauksista koski muita kuin edellä mainittuja aiheita.

Piirakkakuviossa näkyy, miten espoolaisten antamien avovastausten aiheet jakautuivat kyselyssä. Eniten saatiin luontoon, palveluihin ja työpaikkoihin sekä liikenteeseen liittyviä kommentteja.

Mitä opimme kyselyä tehdessämme?

Innoduel-osallisuustyökalu ominaisuuksineen oli meille uusi tuttavuus. Aluksi ei ollut helppo hahmottaa, mihin kaikkeen työkalu taipuu ja mihin taas ei. Kyselyn pohja-aineiston laadinta vaati meiltä tiukkaa punnintaa ja koordinointia. Lopulta työkalu toimi kuitenkin mielestämme hyvin ja oli sopivan kevyt nimenomaan yleiskaavan aloitusvaiheen osallistumiseen.

Meille oli tärkeää, että vertailujen pohja-aineistossa olisi tasapuolisesti tarjolla vaihtoehtoja yleiskaavan kaikista keskeisistä teemoista. Siksi emme tehneet vertailua suoraan asukkaiden avovastausten pohjalta, mikä olisi myös ollut työkalun avulla mahdollista. Asukkaiden ääni saatiin kuitenkin pohja-aineistoon mukaan Meidän Espoo 20X0-aineistoa hyödyntämällä. .

Kyselyn lopputulos oli selkeä ja hyvin linjassa muiden keräämiemme asukasaineistojen kanssa. Vertailukysymyksistä saamamme priorisointilista oli kätevä tapa punnita espoolaisten arvoja. Saimme selvän vahvistuksen viestille, jonka olemme kuulleet jo aiemmin: Luonto on espoolaisille tärkeä ja sen säilymisestä ollaan huolissaan.

1700 avovastausta oli paljon enemmän kuin osasimme odottaa. Sen jälkianalysointi vaati paljon työtä. Aineisto oli kuitenkin laadukas ja yleiskaavoittajat kokivat sen hyödylliseksi aarrearkuksi. Sen merkitys espoolaisten tulevaisuuden toiveiden monipuolistajana on olennainen. Pelkkä vertailu olisi jättänyt kyselyn liian yksipuoliseksi.

Vastausmääriin olimme tyytyväisiä. Erityinen ilon aihe oli, että kouluyhteistyön ansiosta tiedämme, että osa vastauksista tulee suoraan lukioikäisiltä. Kieliversioiden tarjoaminen oli myös olennaista, sillä ruotsiksi ja englanniksi saatiin useampi sata vastausta.

Kyselyn avulla tavoitimme valtaosan niistä 1500 espoolaisesta, jotka pysähtyivät tavalla tai toisella yleiskaavan äärelle syksyllä 2022. Vastaavan kaltaiset nopeat ja helposti levitettävät digitaaliset osallistumispalikat ovat tärkeä osa tulevaisuuden hyvää vuorovaikutusta: niiden kautta kuulemme mahdollisimman helposti mahdollisimman monia asukkaita.  

Espoon Kestävä kaupunki -pilotissa kehitimme kirjastoihin sopivaa tapahtumaa, joka innostaisi uusia asukasryhmiä osallistumaan kaupunkisuunnitteluun. Syntyi kaksi tapahtumatoria, joissa asukkaat osallistuivat Espoon uuden yleiskaavan tekoon. Eniten väkeä keräsivät helppo mobiilikysely ja tulevaisuusaiheinen piirustuspaja.

Teksti:
Tuuli Aaltio, vuorovaikutusasiantuntija
Espoon kaupunkisuunnittelukeskus

Espoon väkiluku kasvaa ja kaupunki muuttuu vauhdilla. Kaupungissamme on parhaillaan vireillä reilusti yli 200 kaavaa. Meillä kaupunkisuunnittelun viestijöillä ja vuorovaikuttajilla on täysi työ varmistaa, että espoolaiset saavat tarvittavaa tietoa ja voivat ottaa osaa kotikaupunkinsa suunnitteluun.

Järjestämme kymmeniä asukastilaisuuksia vuodessa. Tavoitamme niissä vuoden aikana suurin piirtein 1500 espoolaista. Se ei ole kovin paljon ottaen huomioon, että olemme Suomen toiseksi väkirikkain kaupunki. Enimmäkseen tapahtumiimme osallistuvat tällä hetkellä sellaiset ihmiset, jotka ovat jo valmiiksi aktiivisia omissa yhteisöissään. Heidän panoksensa on arvokas, mutta se ei yksin riitä.

Harmillinen totuus on, että espoolaisten suuri massa ei juuri koskaan ajattele kaavoitusta tai tiedä voivansa vaikuttaa siihen. Nykyisillä vuorovaikutuksen malleilla emme tavoita riittävän monipuolisesti erilaisia espoolaisia. Tapahtumamme eivät vetoa nuoriin aikuisiin ja ruuhkavuosia elävät lapsiperheet ovat liian kiireisiä. Etenkään lasten, nuorten tai vieraskielisten ääni ei kuulu riittävästä yhteisen kaupunkiympäristömme suunnittelussa.

Näistä haasteista käsin aloimme suunnitella omaa Kestävä kaupunki -pilottiamme. Halusimme kokeilla, miten saisimme rakennettua yhdessä kirjastojen kanssa tapahtuman, jossa kenen tahansa olisi mahdollisimman helppo piipahtaa, saada tietoa ja osallistua kaupunkisuunnitteluun. Kirjastossa tavoittaisimme myös ihmisiä, jotka ovat siellä käymässä ihan muilla asioillaan.

Yleiskaava alusta asti tutuksi

Keskeisin ja samalla vaikein kysymys Espoon kaupunkisuunnittelussa on: Miten voimme ottaa vastaan pääkaupunkiseudulle suuntautuvan muuttoliikkeen ja kasvaa kestävästi seuraavien vuosikymmenten aikana? Tämän ratkomiseksi olemme juuri käynnistäneet monivuotisen työn, jossa kaupungille tehdään vuoteen 2060 tähtäävä yleiskaava. Tänä syksynä ja talvena kaavalle laaditaan tavoitteet, ja niiden pohjalta kaavaa valmistellaan arviolta seuraavat 6–7 vuotta.

Näin tärkeään ja pitkäkestoiseen työhön on hyvä saada espoolaiset alusta asti mukaan. Siksi halusimme valita yleiskaavan kokeilutapahtumamme aiheeksi. Tämä oli myös ensimmäinen kerta, kun käynnistimme yleiskaavatyöskentelyn asukasvuorovaikutuksen näin aikaisessa vaiheessa.

Asukkaan näkökulmasta yleiskaava voi tuntua etäiseltä ja abstraktilta asialta. Pohdimme, mikä olisi mahdollisimman helppo tapa tutustua ja osallistua siihen. Mobiilikysely? Lyhyt tietoisku? Iso silmäiltävä juliste? Juttelu kasvokkain kaavoittajan kanssa? Haastattelun seuraaminen kotisohvalta? Omien tulevaisuuden toiveiden piirtäminen? Päätimme toteuttaa kaiken.

Monipuolisia osallistumisen mahdollisuuksia

Lopputuloksena oli kaksi nelituntista tapahtumatoria, joista ensimmäinen järjestettiin Ison Omenan kirjastossa 27.10.2022 ja jälkimmäinen Sellon kirjastossa 16.11.2022. Molemmissa oli tasatunnein lavalla ohjelmaa, jonka selkeyteen ja yleiskielisyyteen oli kiinnitetty erityistä huomiota.

Lavalla tunneittain toistuvassa tietoiskussa kerrottiin, mikä yleiskaava on. Vaihtuvassa haastattelussa syvennyttiin tunneittain johonkin yleiskaavan tärkeään teemaan. Joka toinen tunti täytettiin yhdessä helppo kolmikielinen mobiilikysely Espoon tulevaisuudesta. Kysely tehtiin Innoduel-nimisellä osallisuustyökalulla. Tästä myöhemmin lisää toisessa blogikirjoituksessani.

Lavaohjelman lisäksi tapahtumassa oli erilaisia kohtaamispisteitä. Niillä sai kierrellä tutustumassa yleiskaavan teemoihin, juttelemassa suunnittelijoiden kanssa ja jättämässä omia ajatuksiaan ja toiveitaan Espoon tulevaisuudesta. Yhdellä pisteellä esiteltiin myös asukkailta jo aiemmin kerättyjä ajatuksia, joita hyödynnetään yleiskaavatyössä.

Kirjaston väki tarjosi käyttöömme paitsi tilat, myös arvokasta pedagogista osaamistaan. Molempien tapahtumakirjastojen lastenosastoilla pyöri non-stop-piirustuspaja, jossa taiteiltiin isolle paperille tulevaisuuden Espoota.

Kirjastoon tulevien ihmisten oli helppo pysähtyä hetkeksi osallistumaan ja jatkaa taas halutessaan matkaansa. Lisäksi Sellon tapahtuman lavaohjelmasta osa striimattiin livenä etäkatsojille ja siitä koostettiin tallenne Espoon kaupungin YouTubeen.

Miten tapahtumat onnistuivat?

Perinteisillä osallistumisen tavoilla kokeilumme ei tavoittanut kovinkaan paljoa asukkaita. Lavaohjelmaa paikan päällä seuraamassa ja kaavoittajille juttelemassa kävi molemmissa tapahtumissa yhteensä vain noin 80 ihmistä, Isossa Omenassa noin 30 ja Sellossa noin 50 asukasta.

Osa heistä oli tullut varta vasten kuulemaan yleiskaavasta. Osa oli tullut vain kirjastoon, mutta jäi hetkeksi seuraamaan tapahtumaamme. Heitä emme olisi tavoittaneet, ellemme olisi tuoneet tapahtumaa nimenomaan kirjastoon.[NHM1]  Vaikka osallistujia oli vähemmän kuin odotimme, oli ilmapiiri hyvä ja pääsimme käymään arvokkaita keskusteluja asukkaiden kanssa.

Varsinainen menestys oli kuitenkin muualla.

Yleiskaavan mobiilikyselyyn, joka oli auki koko tapahtumakuukauden, saimme yhteensä 1400 vastausta. Tiedämme varmuudella, että ainakin 100 heistä oli nuoria, jotka vastasivat kyselyyn koulussa osana lukio-opintojaan.

Lasten piirustuspajoihin, joita vetivät kirjastojen lastenosaston pedagogit, osallistui arviolta 130 lasta. Kaikki heidän piirroksensa on dokumentoitu ja odottaa yhteistä analyysiamme.

Sellon tapahtuman livelähetystä ja tallennetta on tähän mennessä katsottu yhteensä yli 100 kertaa. Se on jo enemmän kuin paikan päällä lavaohjelmaa seuranneiden määrä yhteensä.

Voidaan siis laskea, että yhdessä perinteisten ja uusien osallistumisen tapojen kanssa tavoitimme yleiskaavan äärelle yhteensä arviolta noin 1500 espoolaista. Eli saman verran, kuin koko vuoden tapahtumissamme käy keskimäärin väkeä. Merkittävä osa tavoittamistamme asukkaista oli lapsia ja nuoria, mitä voimme pitää erityisenä voittona. Heitä emme mitenkään olisi tavoittaneet ilman uudenlaisia sisältöjä ja kirjastopedagogien apua.

Tässä tapahtumassa emme keränneet järjestelmällistä dataa siitä, keitä osallistujat olivat. Se olisi ollut kuitenkin meille hyödyllistä jatkoa ajatellen. Toisaalta osallistujan kannalta anonyymi, mahdollisimman helppo osallistuminen on tärkeää. Taustakysymyksiin vastaaminen voi olla iso kynnys monelle osallistujille. Näiden näkökulmien välillä tasapainoilu ansaitsisi vähintään oman blogikirjoituksensa.

Uudenlaiset, monimuotoiset ja monikanavaiset tekemisen tavat vaativat paljon työtä ja henkilökuntaa. Aina resurssit eivät riitä kaikkeen. Silloin kun kyse on tärkeästä, kaikkia espoolaisia koskevista asioista, satsaaminen kannattaa.