tutkimus

Pitäisikö valtakunnallista kaavatietomallia laajentaa osallistiedon käsitteellä?
| | |

Pitäisikö valtakunnallista kaavatietomallia laajentaa osallistiedon käsitteellä?

Tietomallimuotoinen kaavoitus edellyttää, että informaatio, jota kaavoituksessa käytetään ja syntyy, määritellään tarkasti. Tiedon käsittely tietojärjestelmissä edellyttää tarkkuutta, koska tietojen on oltava koneen yksiselitteisesti tulkittavissa. Kyse on semanttisesta yhteentoimivuudesta eli siitä, että sekä tiedon tuottaja että hyödyntäjä ymmärtävät tiedon samalla tavalla. Tarkka määrittely ei auta ainoastaan konetta, vaan myös ihmisiä tulkitsemaan tietoa samalla tavalla. Kaavoituksen käytännöt…

Kaksi siiliä ja talitiainen taustalla
| |

Toisenlajiset kaupunkilaiset kaupunkisuunnittelussa?

Kaupungit eivät ole vain ihmisten elinympäristöjä. Kaupungeissa asuu ja elää paljon eri eläimiä ja hyönteisiä, jotka käyttävät kaupunkiympäristöä monin tavoin. Osalle kaupungeista on tullut niin tärkeitä elinympäristöjä, että elämä täysin villissä luonnossa ei ole enää houkuttelevaa. Nopea kaupungistuminen ja kaupunkien jatkuva kasvu uhkaavat luonnon monimuotoisuutta maailmanlaajuisesti. Kaupunkirakenne vaikuttaa suoraan kaupunkiluonnon lajirikkauteen esimerkiksi rakenteellisen tiivistämisen kautta….

Kuvitus
|

Suomalaiset ja Suomen kunnat sosiaalisen median käyttäjinä

Suomi on yksi maailman digitalisoituneimmista maista1 (UN, 2022). Valtaosa (94%) käyttää internetiä ja suuri osa väestöstä (73%) on mukana jollain sosiaalisen median kanavalla. Yli puolet (62 %) käyttää sosiaalista mediaa päivittäin tai lähes päivittäin. (Tilastokeskus, 2023) Suomen suosituimpia sosiaalisen median kanavia ovat WhatsApp (72 %), Facebook (65 %), YouTube (63 %), Instagram (46 %) ja…

Dialogisuuden kautta moniäänisempää suunnittelua?
| | | |

Dialogisuuden kautta moniäänisempää suunnittelua?

Kaikilla suunnittelun osallisilla on oma näkökulmansa, mutta suunnittelussa suositaan yksiäänistä kerrontaa. Tämän seurauksena suunniteltavassa paikassa elävät ihmiset välttämättä tunnista omaa elinympäristöään tai sen arvoja suunnittelijoiden tuotoksista eli esim. suunnitelmista. Viime vuosina kaupunkisuunnittelun tutkimuksessa on puhuttu moniäänisyydestä, jota edistämällä voidaan esimerkiksi lisätä suunnittelun legitimiteettiä, vähentää suunnittelun polkuriippuvuutta ja tehdä osallisten paikkakiintymyksen huomioon ottavia suunnitteluratkaisuja (mm. Wallin…

Somen ja kaupunkisuunnittelun (risti)riitainen suhde
| |

Somen ja kaupunkisuunnittelun (risti)riitainen suhde

Sosiaalisen median rooli kaupunkisuunnittelussa kiinnostaa tutkijoita ainakin kahdesta eri syystä. Ensinnäkin, käyttäjien sosiaalisessa mediassa tuottamat sisällöt voivat tarjota aivan uudenlaista informaatioita ihmisten toiminnasta ja kokemuksista kaupunkiympäristössä. Toiseksi sosiaalinen media tarjoaa kanavan ihmisten omaehtoiselle organisoitumiselle ja vaikuttamiselle, kaupunkiaktivismille. Lisäksi sosiaalisen median palvelut tarjoavat tietysti mahdollisuuksia myös hallintojohtoiseen osallistamiseen. Vaikka sosiaalisen median yhteisöpalvelut rantautuivat Suomeen Facebookin johdolla…

Uudet sähköisen osallistumisen välineet kiinnostavat suunnittelijoita
| | |

Uudet sähköisen osallistumisen välineet kiinnostavat suunnittelijoita

Maankäytön suunnittelussa yleisimmät sähköisen osallistumisen työkalut ovat verkkosivustot, sosiaalinen media, sähköinen palautelomake tai –järjestelmä sekä perinteiset ja karttapohjaiset kyselyt. Tämä selviää viime kesänä ympäristöministeriössä tehdystä sähköisen osallistumisen kyselystä. Sähköisen osallistumisen koko välinepalettia ajatellen vakiintuneessa käytössä on vielä melko pieni valikoima välineitä. Toisaalta uusia menetelmiä kehitetään ja kokeillaan koko ajan. Kokeiluinnostusta näyttävät herättävän erityisesti selainpohjaiset 3D-mallit,…

| | |

Paljonko on paljon?

Tilastokeskuksen mukaan ”Suomalaiset käyttävät Internetiä paljon”. Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tilastosta selviää, paljonko se paljon on. Tuorein tilasto julkistettiin tällä viikolla ja olen sen perusteella päivittänyt omat kaavioni ajan tasalle. Internetin käyttö tihentyi Internetin käyttö ei enää juurikaan yleistynyt: kaikkiaan 89 % 16–89-vuotiaista suomalaisista on käyttänyt Internetiä viimeisen kolmen kuukauden aikana. Käyttö yleistyy enää…

Vuorovaikutteisempia suunnittelukilpailuita
| |

Vuorovaikutteisempia suunnittelukilpailuita

Suunnittelukilpailuilla on vahva asema suomalaisessa kaupunkisuunnittelussa. Kilpailuilla on  vakiintuneet käytännöt, joihin nykyaikainen vuorovaikutus ei ole perinteisesti kuulunut. Kilpailuilla on kuitenkin merkittävä vaikutus maankäytön suunnitteluun, joten on perusteltua pyrkiä kehittämään kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksia myös kilpailuprosesseissa. Erilaisten kokeilujen myötä kilpailuehdotusten esittelystä netissä on tullut varsin yleinen käytäntö ja usein kilpailuehdotuksia on myös mahdollista kommentoida verkossa. Muun muassa Helsingissä…

Sosiaalisen median data-analyysi kaupunkisuunnittelussa
| |

Sosiaalisen median data-analyysi kaupunkisuunnittelussa

Laskennalliset sosiaalisen median data-analyysimenetelmät tuovat uusia mahdollisuuksia myös kaupunkisuunnittelun kentälle. Juuri julkaistussa artikkelissani Social Media Data Analysis in Urban e-Planning tutkin, minkälaisia somedatan analyysimenetelmiä kaupunkisuunnitteluun liittyvässä tutkimuksessa on kehitetty tai testattu. Suuri osa läpikäymistäni tapaustutkimuksista hyödynsi paikkatietoa sisältävää somedataa, kuten geotägättyjä twiittejä, valokuvia (esim. Instagram ja Flickr) tai check-in-dataa (esim. Foursquaresta, nykyisin  Swarm). Kirjallisuuskatsaukseen perustuva…

Uudistuva kunta teemana Kunnallistieteen päivillä
| | |

Uudistuva kunta teemana Kunnallistieteen päivillä

Kunnallistieteen päivien teemana oli tänä vuonna kuntalaiset ja osallisuus. Ei liene epäselvää, että meneillään oleva kuntalain uudistus oli vahvasti mukana seminaarissa. Tapahtuma järjestettiin Tieteiden talolla 13.-14.10.2016. Esittelin Sosiaalinen media kaupunkisuunnittelussa -kyselytutkimukseni tuloksia työryhmässä, jonka teemana oli osallistuminen. Oman esitykseni aiheeksi valitsin toimintatavat ja asenteet. Esitykseni pääpointteina nostin esiin toimintatapojen ja käytäntöjen epämääräisyyden sekä asenteisiin liittyvät…