Suomalaiset ja Suomen kunnat sosiaalisen median käyttäjinä

Suomi on yksi maailman digitalisoituneimmista maista¹ (UN, 2022). Valtaosa (94%) käyttää internetiä ja suuri osa väestöstä (73%) on mukana jollain sosiaalisen median kanavalla. Yli puolet (62 %) käyttää sosiaalista mediaa päivittäin tai lähes päivittäin. (Tilastokeskus, 2023)

Suomen suosituimpia sosiaalisen median kanavia ovat WhatsApp (72 %), Facebook (65 %), YouTube (63 %), Instagram (46 %) ja Facebook Messenger (37 %). Facebookin ja YouTuben käyttö on kuitenkin vähentynyt muutaman viime vuoden aikana. Myös aiemmin vahvassa kasvussa olleen Instagramin käyttö on tänä vuonna notkahtanut. Viestipalvelu X:n (entinen Twitter) käyttö on ollut laskusuunnassa jo usean vuoden ajan, ja se on nyt noin 16 prosenttia. (Reunanen ym., 2024)

Somekanavien käyttö on jakautunutta

Eri ikäryhmillä on omat suosikkikanavansa, ja myös sosioekonominen tausta vaikuttaa sosiaalisen median käyttöön. Korkeakoulutetut käyttävät somea todennäköisemmin kuin keski- tai perusasteen koulutuksen saaneet. Pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa sosiaalisen median käyttö on yleisempää kuin pikkukaupungeissa ja maaseudulla. (Tilastokeskus, 2023)

Vaikka nuoret aikuiset (18-24 vuotiaat) käyttävät myös muiden ikäryhmien suosimia somekanavia kuten Instagramia ja YouTubea, ovat tietyt kanavat, kuten Snapchat ja TikTok, erityisesti heidän suosimiaan. Erityisesti nuorten suosimista kanavista TikTokin käyttö on viime aikoina lisääntynyt ollen nyt noin 17%. (Reunanen ym., 2024)

Vanhemmat ikäryhmät puolestaan käyttävät enemmän perinteisiä kanavia kuten Facebookia, jonka käyttö puolestaan nuorten keskuudessa on tilastojen mukaan vähäisempää. On kuitenkin huomattava, että silti yli 40% 18-24 vuotiaista käyttää Facebookia. (Reunanen ym., 2024)

Eroja on myös sukupuolten välillä. Naiset käyttävät miehiä todennäköisemmin suosituimpia sosiaalisen median kanavia. Tietyt kanavat ovat suositumpia miesten keskuudessa, kuten YouTube, LinkedIn ja X. (Reunanen ym., 2024)

Kaikilla kunnilla on joku somekanava käytössä

Kuntien keskuudessa sosiaalisen median käyttö on vakiintunutta. Kuntaliiton verkkoviestintäkyselyn mukaan suurin osa kunnista (97 %) pitää sosiaalisen median viestintää tärkeänä. Käytetyimmät kuntien sosiaalisen median kanavat vuonna 2022 olivat Facebook (99 % kunnista), Instagram (93 %), YouTube (83 %), LinkedIn (56 %) ja Twitter (52 %). Sosiaalisen median käyttö maankäytön ja suunnittelun sektoreilla on harvinaisempaa kuin muilla sektoreilla, sillä sitä käytti vain 54 % kuntien suunnittelu- ja maankäyttösektorista.

Sosiaalinen media osallistumiskanavana

Sosiaalinen media voi tarjota kansalaisille uusia mahdollisuuksia osallistua suunnitteluun ja vaikuttaa oman ympäristönsä kehittämiseen. Näiden mahdollisuuksien toteutumiseen vaikuttaa kuitenkin se, käyttääkö kunnan kaavoitus sosiaalista mediaa.

Sosiaalisen median käytön rooliin kaavoituksen ja maankäytön toimialoilla näyttää vaikuttavan sosiaalisen median hallitsemattomuus ja kokemus verkkokeskusteluiden rajallisesta hyödyllisyydestä suunnittelulle. Tutkimuksessa olemme havainneet, että suomalaiset suunnittelijat eivät usko sosiaalisessa mediassa käytävän keskustelun edustavan yleisemmin kansalaisten näkemyksiä. Silti sosiaalisen median hyötyjä kaavoituksen osallisten tavoittamisessa ja osallistujajoukon laajentamisessa arvostetaan, mutta hallinnon omia alustoja pidetään tarkoituksenmukaisempina mielipiteiden keruun ja verkkokeskustelun kannalta. (Nummi, 2020; Mattila & Nummi, 2022)

Tilastoja vertailemalla voimme havaita, että kunnissa käytössä olevat somekanavat eivät välttämättä vastaa tavoiteltujen kohderyhmien käyttämiä kanavia. Kuntien kannattaakin huomioida eri ikäryhmien ja väestöryhmien sosiaalisen median käyttötavat ja huomioida ne osallistumisen kehittämisessä.

Minkälaisia ajatuksia sinulle herää suomalaisten sosiaalisen median käytöstä?

¹ Suomi on YK:n maailman laajuisessa sähköisen hallinnon vertailussa toisella sijalla ja sähköisen osallistumisen vertailussa kuudennella sijalla.

Lähteet:
United Nations, 2022. E-Government survey 2022.
Tilastokeskus, 2023. Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö.
Reunanen ym., 2024. Uutismedia verkossa 2024. Reuters-instituutin Digital News Report – Suomen maaraportti.
Mattila, H. & Nummi, P., 2022. The Challenge of the Digital Public Sphere: Finnish Experiences of the Role of Social Media in Participatory Planning. Planning Theory & Practice, 23(3).
Nummi, P., 2020. Hallitsematon tekijä? Sosiaalisen median rooli kaupunkisuunnittelussa. Väitöskirja, Aalto-yliopisto.