Kuvassa on työpaja-alusta, tuloste, jolle on osallistujat ovat kirjanneet ideoita ja ajatuksia Helsingin keskustasta.
| |

Pop up -kyselyillä kerätään tietoa Helsingin keskustan kävijöiltä

Mitä Helsingin ydinkeskustassa tehdään tai halutaan tehdä? Mitä elinvoimaisuudella ymmärretään? Minkälaisilla konkreettisilla toimenpiteillä tai teoilla keskustaa tulisi kehittää, jotta se houkuttelee jatkossakin, säilyttää elinvoimaisuutensa ja erottuu esimerkiksi pääkaupunkiseudun muista keskuksista? Olen mukana Ydinkeskustan elinvoimateot -projektissa, jossa näihin kysymyksiin etsitään vastauksia tutustumalla olemassa olevaan tilanteeseen ja ajankohtaisiin selvityksiin sekä kartoittamalla näkemyksiä ja ideoita laajasti eri käyttäjiltä….

Kaksi siiliä ja talitiainen taustalla
| |

Toisenlajiset kaupunkilaiset kaupunkisuunnittelussa?

Kaupungit eivät ole vain ihmisten elinympäristöjä. Kaupungeissa asuu ja elää paljon eri eläimiä ja hyönteisiä, jotka käyttävät kaupunkiympäristöä monin tavoin. Osalle kaupungeista on tullut niin tärkeitä elinympäristöjä, että elämä täysin villissä luonnossa ei ole enää houkuttelevaa. Nopea kaupungistuminen ja kaupunkien jatkuva kasvu uhkaavat luonnon monimuotoisuutta maailmanlaajuisesti. Kaupunkirakenne vaikuttaa suoraan kaupunkiluonnon lajirikkauteen esimerkiksi rakenteellisen tiivistämisen kautta….

Kuvitus
|

Suomalaiset ja Suomen kunnat sosiaalisen median käyttäjinä

Suomi on yksi maailman digitalisoituneimmista maista1 (UN, 2022). Valtaosa (94%) käyttää internetiä ja suuri osa väestöstä (73%) on mukana jollain sosiaalisen median kanavalla. Yli puolet (62 %) käyttää sosiaalista mediaa päivittäin tai lähes päivittäin. (Tilastokeskus, 2023) Suomen suosituimpia sosiaalisen median kanavia ovat WhatsApp (72 %), Facebook (65 %), YouTube (63 %), Instagram (46 %) ja…

Dialogisuuden kautta moniäänisempää suunnittelua?
| | | | |

Dialogisuuden kautta moniäänisempää suunnittelua?

Kaikilla suunnittelun osallisilla on oma näkökulmansa, mutta suunnittelussa suositaan yksiäänistä kerrontaa. Tämän seurauksena suunniteltavassa paikassa elävät ihmiset välttämättä tunnista omaa elinympäristöään tai sen arvoja suunnittelijoiden tuotoksista eli esim. suunnitelmista. Viime vuosina kaupunkisuunnittelun tutkimuksessa on puhuttu moniäänisyydestä, jota edistämällä voidaan esimerkiksi lisätä suunnittelun legitimiteettiä, vähentää suunnittelun polkuriippuvuutta ja tehdä osallisten paikkakiintymyksen huomioon ottavia suunnitteluratkaisuja (mm. Wallin…

Koko kylä ideoi… visiosuunnitelman omasta asuinympäristöstään
| | |

Koko kylä ideoi… visiosuunnitelman omasta asuinympäristöstään

Entä jos asukkaat tuottaisivat itse näkemyksen asuinympäristönsä tulevaisuudesta? Sellaisen, joka voisi viitoittaa alueen tulevaa kaavoitusta ja kehittämistä – ja suoraan tukea kaupungin tuottamaa suunnittelutyötä. Lounais-Kirkkonummen asukasyhdistys LoKi ry käynnisti omasta aloitteestaan Projekti Westside -visiohankkeen alkuvuonna 2023. Hankkeen lähtökohtana oli asukkaiden kasvanut huoli alueen kehittämisen suunnasta. Asukasyhdistys halusi tuoda keskusteluun kokonaisvaltaisen näkemyksen alueen tulevaisuudesta ja potentiaalista….

Osallistiedon yhteisanalysointia Sipoossa
| | |

Osallistiedon yhteisanalysointia Sipoossa

Osallistietoa kertyy vuorovaikutteisessa suunnittelussa monessa vaiheessa ja monella eri menetelmällä, esimerkiksi mielipidekirjeinä, paikkatietoaineistona, kyselyvastauksina tai vaikkapa tarralappuina. Siispä suunnittelijoiden käsissä saattaa olla hyvin monimuotoinen osallistietoaineisto. Kuitenkin aineistojen analysointi on usein harmillisen aliresursoitu vaihe suunnitteluprosessissa, eikä suunnittelijoilla ole välttämättä aikaa paneutua analyyttisesti kaikkeen osallisten tuottamaan informaatioon. On jopa viitteitä, että osallistiedon analysointi ja siten siitä vedetyt…

Kuntalaisen rooli kaavatietomallissa: Tiedon vastaanottaja vai kaavoituksen osallinen?
| | |

Kuntalaisen rooli kaavatietomallissa: Tiedon vastaanottaja vai kaavoituksen osallinen?

Oikeus osallistua oman elinympäristönsä suunnitteluun on jokaisen kansalaisen oikeus. Kaavoituksen osallistumista ohjaava lainsäädäntö asettaa osallistumiselle minimivaatimukset: kunnan on tiedotettava kaavoituksesta siten, että ”niillä, joita asia koskee, on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen” (MRL, 6§). Kaavan valmistelun aikana osallisilla on oltava mahdollisuus ottaa kantaa suunnitelmaan. Kunnat kuitenkin toteuttavat jo lain vaatimuksia laajempaa ja syvällisempää osallistumista….

Vision yhteissuunnittelu polkaistiin käyntiin asukastilaisuudella ja karttakyselyllä
| | |

Vision yhteissuunnittelu polkaistiin käyntiin asukastilaisuudella ja karttakyselyllä

Projektin yhteiskehittäminen on nyt aloitettu! Ensimmäinen asukastilaisuus järjestettiin Kirkkonummen VPK-talolla 7.6.2023 ja siihen otti osaa vajaa 30 henkilöä. Asukastilaisuudessa kartoitimme asukkaiden ideoita ja toiveita alueen kehittämisestä. Tilaisuuden tarkoituksena oli lisäksi kertoa alueen asukkaille projektista sekä tarjota mahdollisuus osallistujille kysyä hankkeesta ja sen tavoitteista. Kevään aikana olemme koonneet lähtöaineistoja laajasti, tutustuneet niihin ja koonneet niihin perustuvan…

Viisi kysymystä asukasosallistumisen suunnittelijalle – ja vielä muutama ennen niitä 
| |

Viisi kysymystä asukasosallistumisen suunnittelijalle – ja vielä muutama ennen niitä 

Kestävä kaupunki -ohjelman rahoittamassa hankkeessa yhteiskehitimme Nurmeksen, Siuntion ja Espoon kanssa sosiaalisesti kestävän ja älykkään osallistumisen mallia viimeisen reilun vuoden ajan. Hankkeen tarkoituksena oli madaltaa kynnystä osallistua kaupunkisuunnitteluun, lisätä osallistumisen kiinnostavuutta sekä parantaa eri osallistumisen tapojen saavutettavuutta. Siten tavoitteena oli laajentaa kaupunkisuunnitteluun osallistuvien joukkoa ja monipuolistaa kestävään kaupunkisuunnitteluun liittyvää keskustelua.  Lopputuloksena muotoilimme mallin yhtälön 1…

Kohti kestävää kaupunkisuunnittelua yhteiskehittämisen työpajoissa
| |

Kohti kestävää kaupunkisuunnittelua yhteiskehittämisen työpajoissa

Mitä tarkoitetaan sosiaalisesti kestävällä ja älykkäällä kaupunkisuunnittelulla tai sen mallilla? Entä muutosvoimaisen kestävyystyön liittämisellä osaksi kaupunkisuunnittelun asukasosallistumista? Muun muassa näihin kysymyksiin etsimme vastauksia seitsemässä yhteiskehittämisen työpajassa osana ‘Kaupunkisuunnittelu ja kulttuuritoimi yhdessä älykkään ja sosiaalisesti kestävän asukasosallistumisen mallia rakentamassa’ -hanketta.  Tämä kirjoitus kuvaa hankkeen yhtenä osana toteuttamaamme yhteistyötä (yhteiskehittämisen työpajat) ja purkaa sen takautuvasti näiden työpajojen…