Sosiaalinen media vaikuttaa kaupunkisuunnittelun kulttuuriin
Väitöskirjani ”Hallitsematon tekijä? Sosiaalisen median rooli kaupunkisuunnittelussa” tarkastettiin Aalto-yliopistossa pe 9.10.2020 klo 12.
Koska suunnittelukulttuurin muutos nousi tutkimuksessani keskeiseen rooliin, päädyin otsikoimaan väitöstiedotteeni lauseella ”Sosiaalinen media vaikuttaa kaupunkisuunnittelun kulttuuriin”. Suunnittelukulttuuri on dynaaminen ja se muuttuu koko ajan erilaisten tekijöiden vaikutuksesta. Yksi näistä tekijöistä on digitaalinen viestintäteknologia ja sen myötä sosiaalisen median tarjoamat vuorovaikutusmahdollisuudet.
Sosiaalisesta mediasta on viimeisen vuosikymmenen aikana tullut osa monen suomalaisen arkea. Samaan aikaan kaupunkisuunnittelun kentällä on omaksuttu entistä vuorovaikutteisempia suunnittelukäytäntöjä, joita toteutetaan yhä useammin verkon välityksellä. Sosiaalisen median rooli kaupunkisuunnittelussa on kuitenkin edelleen epäselvä. Itseorganisoituvan ja hallitsemattoman luonteensa vuoksi some on vaikeasti sovitettavissa suunnittelun vallitseviin käytäntöihin.
Väitöskirjassani kuvaan sosiaalisen median suhdetta kaupunkisuunnitteluun kolmesta eri näkökulmasta:
- Sosiaalinen media voi ensinnäkin toimia kuntien ja kaupunkien johtaman osallistamisen välineenä.
- Toiseksi, sosiaalinen media on ihmisten omaehtoisen osallistumisen alusta ilman suoraa yhteyttä kaupunkisuunnittelun käytäntöihin.
- Kolmanneksi, käyttäjien sosiaalisessa mediassa tuottama sisältö voidaan nähdä arjen käytäntöjä heijastelevana informaationa, jonka avulla on mahdollista tuottaa hyödyllistä tietoa kaupunkisuunnitteluun.
Nämä eri näkökulmat kannattaa ottaa huomioon tulevaisuuden älykkään kaupunkisuunnittelun vuorovaikutusmenetelmien kehittämisessä.
Toivon, että tutkimukseni avaa ja monipuolistaa keskustelua sosiaalisen median käytöstä kaupunkisuunnittelussa. Haluan kannustaa kaupunkisuunnittelun parissa toimivia työstämään suhdetta sosiaaliseen mediaan omassa organisaatiossaan siten, että somen negatiiviset vaikutukset suunnittelutyöhön minimoidaan ja myönteisistä puolista otetaan hyöty irti.
Ehdotan, että suunnataan katse siihen, miten sosiaalisen median kautta itseorganisoituvan toiminnan voimavarat voisivat kanavoitua myönteisesti suunnitteluun. Tehdään kaupunkisuunnittelulle somesuunnitelma, jossa huomioidaan muun muassa somen vaikutus kaupunkisuunnittelijoiden työhön ja haastavat tilanteet. Tutkitaan lisää, mitä sosiaalisen median sisällöt voivat kertoa ihmisten toiminnasta, käyttäytymisestä ja kokemuksista, miten tämä informaatio voi auttaa suunnittelua.
Kirjoittaja
Pilvi Nummi
Tutkin ja kehitän vuorovaikutteisen kaupunkisuunnittelun digitaalisia menetelmiä. Tässä blogissa kirjoitan digiosallistumisesta ja osallistumiskokemuksen kehittämisestä.
Hienoa Pilvi! Seurataan sitten Youtubesta – vaikka yleensä se ei ole minun ”kanavani” 🙂
Nyt Covid-aikana on pitänyt kaikenlaisiin kokouskäytäntöihin liittyä-
Zoom menee näppärästi, Teams joskus tökkii… Gotomeeting tai joku mikä lie mitä SAFA käyttää onnistuu kutsulla–
Skype on ollut vanha tuttu–mutta tänä aamuna jouduin luovuttamaan…yritin osallistua YM:n semanttisen yhteensopivuuden yht.työryhmän kokoukseen – mutta ei onnistunut! Ei Aallon läppäriin (El Capitan olisi jo viime vuonna pitänyt uudempaan vaihtaa muttei koululla ollut varaa; ) -huimasin että olet asiantuntijana tuossakin työssä. Mielenkiinnolla seuraan edelleen- vaikka kokouksesta en mitään saanut – en siis saanut auki muuta kuin osallistujalistan 🙂
Tsemppiä loppuun asti!!!
Kiitos, Helena! =) Valitsin YouTube-striimauksen sen vuoksi, että moni aiheesta kiinnostunut työskentelee organisaatioissa, joissa Zoomin käyttö on kielletty. Pääosa Aallon väitöstilaisuuksista toteutetaan juuri Zoomilla, mutta minulla on siitä huonoja kokemuksia.