Helppo kolmikielinen kysely tavoitti kuukaudessa reilusti yli tuhat espoolaista

Yleiskaava 2060-pikakysely oli selvästi onnistunein osa vuorovaikutuskokonaisuutta, jonka järjestimme Espoon yleiskaavan aloitusvaiheessa syksyllä 2022. Kyselyn tuloksia hyödynnettiin tuoreeltaan Espoon yleiskaavan tavoitteiden laadinnassa.

Teksti:
Tuuli Aaltio, vuorovaikutusasiantuntija
Espoon kaupunkisuunnittelukeskus

Monen asukkaan mielestä yleiskaava voi tuntua etäiseltä ja abstraktilta asialta. Käytännössä vain kaikkein aktiivisimmat ja kiinnostuneimmat tulevat paikan päälle tapahtumiimme. Yleiskaava koskee kuitenkin koko kaupunkia, ihan jokaista espoolaista.

Tämä mielessä lähdimme suunnittelemaan vuorovaikutuskokonaisuutta, jonka avulla asukkaat voivat osallistua Espoon yleiskaavan tekoon mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Kaavan laatiminen käynnistettiin tänä syksynä, ja työ jatkuu arviolta vuoteen 2027 asti.

Yleiskaava on koko Espoon laajuinen maankäytön ja liikenteen suunnitelma. Sillä ennakoidaan ja ohjataan kaupungin kehitystä tulevina vuosikymmeninä sekä mahdollistetaan kestävä kasvu.

Perinteisempien tapojen eli tapahtumien ja tiedotuksen rinnalla halusimme tarjota helpon ja nopean digitaalisen tavan, jolla asukkaiden aito osallistuminen onnistuisi.

Yleiskaava 2060-kysely oli avoinna 20.10.-20.11.2022. Tuona aikana järjestimme myös kaksi tapahtumaa, joiden aikana kyselyyn vastattiin ohjatusti yhdessä. Kyselyn tekoon käytettiin osallisuustyökalu Innoduelia.

Valtaosa hieman yli 1400 vastauksesta tuli suomenkieliseen kyselyyn. Joitakin satoja vastauksia saimme myös ruotsiksi ja englanniksi. Hyödynsimme kyselyn tuloksia heti tuoreeltaan yleiskaavan tavoitteiden laadinnassa ja päättäjien yleiskaavatyöpajassa.

Mitä ja miten kysyimme?

Pikakyselyllä haimme vastausta kysymykseen, mitä osallistuja haluaisi nähdä tulevaisuuden Espoossa. Aluksi vastaaja sai eteensä 10 erilaista vertailuparia. Hänen tuli valita kahdesta vaihtoehdosta aina se, joka tuntui tärkeämmältä. Esimerkiksi: ”Haluatko tulevaisuuden Espooseen kylämäisiä kaupunginosia vai paljon metsiä?”

Vertailuparit valikoituivat satunnaisotannalla aineistosta, jossa oli yhteensä 34 vastausvaihtoehtoa. Pidimme tarkasti huolta, että kaikista yleiskaavan tärkeistä teemoista oli yhtä paljon vastausvaihtoehtoja.

Puolet vaihtoehdoista oli asukkailta lähtöisin olevia ajatuksia. Ne oli poimittu mukaan laajasta Meidän Espoo 20X0 -keskusteluaineistosta. Toinen puoli oli lähtöisin kaupunkisuunnittelun asiantuntijoilta.

Innoduel-osallisuustyökalun algoritmi huolehti, että eri vaihtoehdot nousivat suunnilleen yhtä monta kertaa vertailuun. Näin tulos pysyi luotettavana ja luotettavuus parani aina vastauskertojen lisääntyessä.

Lopputuloksena syntyi lista, jossa eri vastausvaihtoehdot ovat järjestyksessä sen mukaan, miten isolla prosenttiosuudella ne voittivat lukuisissa yksittäisissä parivertailuissa. Tuloslistaus antoi selkeän viestin siitä, mitä asioita espoolaiset arvostavat eniten.

Vertailussa luonto oli selvä voittaja

Suomenkielisissä tuloslistauksessa kärkisijoille nousi pelkästään luontoon liittyviä vastausvaihtoehtoja. Mielestämme tämä on selkeä viesti asukkaiden arvomaalimasta: luonto on espoolaisille ykkönen.

Kolmen kärjessä olivat lähiluonto, luonnon monimuotoisuus ja merenrantojen virkistysmahdollisuudet. Heti niiden perässä tulivat metsät ja hiilinielut, kaupunkiluonto ja viihtyisät virkistysreitit eri puolilla Espoota. Kymmenen kärkeen ylsivät myös lähipalvelut, kävely- ja pyöräilyreitit, kylämäiset kaupunginosat ja sujuva joukkoliikenne.

Ruotsin- ja englanninkieliset tulokset olivat samansuuntaisia. Niissä tosin myös muut kuin luontoon liittyvät teemat ylsivät hieman korkeammalle. Kaikissa kieliversioissa luonto piti kuitenkin ykköspaikkaa.

Ajatusten kirjo esiin avoimissa vastauksissa

Vertailuosuuden jälkeen pyysimme vastaajaa kertomaan omin sanoin, mitä hän haluaisi nähdä tulevaisuuden Espoossa. Erilaisia avovastauksia tuli lähes 1700. Ne koskivat melko tasaisesti erilaisia aihepiirejä.

Suurin osa avovastauksista liittyi luontoon ja virkistykseen. Niissä korostui erityisesti lähiluonnon merkitys. Seuraavaksi eniten saimme mainintoja palveluista ja työpaikoista. Keskeinen viesti oli, että palveluita pitäisi olla muuallakin kuin kauppakeskuksissa ja niiden tulisi olla kaikille saavutettavissa. Espoossa pitäisi asukkaiden mielestä olla myös enemmän erilaisia kohtaamispaikkoja ja kaupunkikulttuuria.

Kolmanneksi eniten saimme mainintoja liikenteestä. Suurin osa vastauksista liittyi joukkoliikenteeseen ja sen kehittämiseen. Vajaa viidennes vastauksista käsitteli asumista ja energiaa. Asumiselta toivottiin monipuolisuutta, erilaisia asumisen muotoja, eri kokoisia asuntoja ja erilaisia rakentamisratkaisuja. Asuinalueiden omaleimaisuutta tulisi asukkaiden mielestä myös vahvistaa.

Vastauksista lähes joka kymmenes koski rakentamista. Tästä aiheesta asukkailla oli paljon vastakkaisia toiveita. Osa haluaa väljää ja matalaa, osa taas tiivistä ja korkeaa kaupunkimaista rakentamista. Vastaajat toivovat, että alueet muodostaisivat selkeitä kokonaisuuksia kaupunkimaisine keskustoineen. Noin viisi prosenttia vastauksista koski muita kuin edellä mainittuja aiheita.

Piirakkakuviossa näkyy, miten espoolaisten antamien avovastausten aiheet jakautuivat kyselyssä. Eniten saatiin luontoon, palveluihin ja työpaikkoihin sekä liikenteeseen liittyviä kommentteja.

Mitä opimme kyselyä tehdessämme?

Innoduel-osallisuustyökalu ominaisuuksineen oli meille uusi tuttavuus. Aluksi ei ollut helppo hahmottaa, mihin kaikkeen työkalu taipuu ja mihin taas ei. Kyselyn pohja-aineiston laadinta vaati meiltä tiukkaa punnintaa ja koordinointia. Lopulta työkalu toimi kuitenkin mielestämme hyvin ja oli sopivan kevyt nimenomaan yleiskaavan aloitusvaiheen osallistumiseen.

Meille oli tärkeää, että vertailujen pohja-aineistossa olisi tasapuolisesti tarjolla vaihtoehtoja yleiskaavan kaikista keskeisistä teemoista. Siksi emme tehneet vertailua suoraan asukkaiden avovastausten pohjalta, mikä olisi myös ollut työkalun avulla mahdollista. Asukkaiden ääni saatiin kuitenkin pohja-aineistoon mukaan Meidän Espoo 20X0-aineistoa hyödyntämällä. .

Kyselyn lopputulos oli selkeä ja hyvin linjassa muiden keräämiemme asukasaineistojen kanssa. Vertailukysymyksistä saamamme priorisointilista oli kätevä tapa punnita espoolaisten arvoja. Saimme selvän vahvistuksen viestille, jonka olemme kuulleet jo aiemmin: Luonto on espoolaisille tärkeä ja sen säilymisestä ollaan huolissaan.

1700 avovastausta oli paljon enemmän kuin osasimme odottaa. Sen jälkianalysointi vaati paljon työtä. Aineisto oli kuitenkin laadukas ja yleiskaavoittajat kokivat sen hyödylliseksi aarrearkuksi. Sen merkitys espoolaisten tulevaisuuden toiveiden monipuolistajana on olennainen. Pelkkä vertailu olisi jättänyt kyselyn liian yksipuoliseksi.

Vastausmääriin olimme tyytyväisiä. Erityinen ilon aihe oli, että kouluyhteistyön ansiosta tiedämme, että osa vastauksista tulee suoraan lukioikäisiltä. Kieliversioiden tarjoaminen oli myös olennaista, sillä ruotsiksi ja englanniksi saatiin useampi sata vastausta.

Kyselyn avulla tavoitimme valtaosan niistä 1500 espoolaisesta, jotka pysähtyivät tavalla tai toisella yleiskaavan äärelle syksyllä 2022. Vastaavan kaltaiset nopeat ja helposti levitettävät digitaaliset osallistumispalikat ovat tärkeä osa tulevaisuuden hyvää vuorovaikutusta: niiden kautta kuulemme mahdollisimman helposti mahdollisimman monia asukkaita.