Uudenlaiset osallistumisen tavat johdattivat espoolaisia yleiskaavan äärelle

Espoon Kestävä kaupunki -pilotissa kehitimme kirjastoihin sopivaa tapahtumaa, joka innostaisi uusia asukasryhmiä osallistumaan kaupunkisuunnitteluun. Syntyi kaksi tapahtumatoria, joissa asukkaat osallistuivat Espoon uuden yleiskaavan tekoon. Eniten väkeä keräsivät helppo mobiilikysely ja tulevaisuusaiheinen piirustuspaja.

Teksti:
Tuuli Aaltio, vuorovaikutusasiantuntija
Espoon kaupunkisuunnittelukeskus

Espoon väkiluku kasvaa ja kaupunki muuttuu vauhdilla. Kaupungissamme on parhaillaan vireillä reilusti yli 200 kaavaa. Meillä kaupunkisuunnittelun viestijöillä ja vuorovaikuttajilla on täysi työ varmistaa, että espoolaiset saavat tarvittavaa tietoa ja voivat ottaa osaa kotikaupunkinsa suunnitteluun.

Järjestämme kymmeniä asukastilaisuuksia vuodessa. Tavoitamme niissä vuoden aikana suurin piirtein 1500 espoolaista. Se ei ole kovin paljon ottaen huomioon, että olemme Suomen toiseksi väkirikkain kaupunki. Enimmäkseen tapahtumiimme osallistuvat tällä hetkellä sellaiset ihmiset, jotka ovat jo valmiiksi aktiivisia omissa yhteisöissään. Heidän panoksensa on arvokas, mutta se ei yksin riitä.

Harmillinen totuus on, että espoolaisten suuri massa ei juuri koskaan ajattele kaavoitusta tai tiedä voivansa vaikuttaa siihen. Nykyisillä vuorovaikutuksen malleilla emme tavoita riittävän monipuolisesti erilaisia espoolaisia. Tapahtumamme eivät vetoa nuoriin aikuisiin ja ruuhkavuosia elävät lapsiperheet ovat liian kiireisiä. Etenkään lasten, nuorten tai vieraskielisten ääni ei kuulu riittävästä yhteisen kaupunkiympäristömme suunnittelussa.

Näistä haasteista käsin aloimme suunnitella omaa Kestävä kaupunki -pilottiamme. Halusimme kokeilla, miten saisimme rakennettua yhdessä kirjastojen kanssa tapahtuman, jossa kenen tahansa olisi mahdollisimman helppo piipahtaa, saada tietoa ja osallistua kaupunkisuunnitteluun. Kirjastossa tavoittaisimme myös ihmisiä, jotka ovat siellä käymässä ihan muilla asioillaan.

Yleiskaava alusta asti tutuksi

Keskeisin ja samalla vaikein kysymys Espoon kaupunkisuunnittelussa on: Miten voimme ottaa vastaan pääkaupunkiseudulle suuntautuvan muuttoliikkeen ja kasvaa kestävästi seuraavien vuosikymmenten aikana? Tämän ratkomiseksi olemme juuri käynnistäneet monivuotisen työn, jossa kaupungille tehdään vuoteen 2060 tähtäävä yleiskaava. Tänä syksynä ja talvena kaavalle laaditaan tavoitteet, ja niiden pohjalta kaavaa valmistellaan arviolta seuraavat 6–7 vuotta.

Näin tärkeään ja pitkäkestoiseen työhön on hyvä saada espoolaiset alusta asti mukaan. Siksi halusimme valita yleiskaavan kokeilutapahtumamme aiheeksi. Tämä oli myös ensimmäinen kerta, kun käynnistimme yleiskaavatyöskentelyn asukasvuorovaikutuksen näin aikaisessa vaiheessa.

Asukkaan näkökulmasta yleiskaava voi tuntua etäiseltä ja abstraktilta asialta. Pohdimme, mikä olisi mahdollisimman helppo tapa tutustua ja osallistua siihen. Mobiilikysely? Lyhyt tietoisku? Iso silmäiltävä juliste? Juttelu kasvokkain kaavoittajan kanssa? Haastattelun seuraaminen kotisohvalta? Omien tulevaisuuden toiveiden piirtäminen? Päätimme toteuttaa kaiken.

Monipuolisia osallistumisen mahdollisuuksia

Lopputuloksena oli kaksi nelituntista tapahtumatoria, joista ensimmäinen järjestettiin Ison Omenan kirjastossa 27.10.2022 ja jälkimmäinen Sellon kirjastossa 16.11.2022. Molemmissa oli tasatunnein lavalla ohjelmaa, jonka selkeyteen ja yleiskielisyyteen oli kiinnitetty erityistä huomiota.

Lavalla tunneittain toistuvassa tietoiskussa kerrottiin, mikä yleiskaava on. Vaihtuvassa haastattelussa syvennyttiin tunneittain johonkin yleiskaavan tärkeään teemaan. Joka toinen tunti täytettiin yhdessä helppo kolmikielinen mobiilikysely Espoon tulevaisuudesta. Kysely tehtiin Innoduel-nimisellä osallisuustyökalulla. Tästä myöhemmin lisää toisessa blogikirjoituksessani.

Lavaohjelman lisäksi tapahtumassa oli erilaisia kohtaamispisteitä. Niillä sai kierrellä tutustumassa yleiskaavan teemoihin, juttelemassa suunnittelijoiden kanssa ja jättämässä omia ajatuksiaan ja toiveitaan Espoon tulevaisuudesta. Yhdellä pisteellä esiteltiin myös asukkailta jo aiemmin kerättyjä ajatuksia, joita hyödynnetään yleiskaavatyössä.

Kirjaston väki tarjosi käyttöömme paitsi tilat, myös arvokasta pedagogista osaamistaan. Molempien tapahtumakirjastojen lastenosastoilla pyöri non-stop-piirustuspaja, jossa taiteiltiin isolle paperille tulevaisuuden Espoota.

Kirjastoon tulevien ihmisten oli helppo pysähtyä hetkeksi osallistumaan ja jatkaa taas halutessaan matkaansa. Lisäksi Sellon tapahtuman lavaohjelmasta osa striimattiin livenä etäkatsojille ja siitä koostettiin tallenne Espoon kaupungin YouTubeen.

Miten tapahtumat onnistuivat?

Perinteisillä osallistumisen tavoilla kokeilumme ei tavoittanut kovinkaan paljoa asukkaita. Lavaohjelmaa paikan päällä seuraamassa ja kaavoittajille juttelemassa kävi molemmissa tapahtumissa yhteensä vain noin 80 ihmistä, Isossa Omenassa noin 30 ja Sellossa noin 50 asukasta.

Osa heistä oli tullut varta vasten kuulemaan yleiskaavasta. Osa oli tullut vain kirjastoon, mutta jäi hetkeksi seuraamaan tapahtumaamme. Heitä emme olisi tavoittaneet, ellemme olisi tuoneet tapahtumaa nimenomaan kirjastoon.[NHM1]  Vaikka osallistujia oli vähemmän kuin odotimme, oli ilmapiiri hyvä ja pääsimme käymään arvokkaita keskusteluja asukkaiden kanssa.

Varsinainen menestys oli kuitenkin muualla.

Yleiskaavan mobiilikyselyyn, joka oli auki koko tapahtumakuukauden, saimme yhteensä 1400 vastausta. Tiedämme varmuudella, että ainakin 100 heistä oli nuoria, jotka vastasivat kyselyyn koulussa osana lukio-opintojaan.

Lasten piirustuspajoihin, joita vetivät kirjastojen lastenosaston pedagogit, osallistui arviolta 130 lasta. Kaikki heidän piirroksensa on dokumentoitu ja odottaa yhteistä analyysiamme.

Sellon tapahtuman livelähetystä ja tallennetta on tähän mennessä katsottu yhteensä yli 100 kertaa. Se on jo enemmän kuin paikan päällä lavaohjelmaa seuranneiden määrä yhteensä.

Voidaan siis laskea, että yhdessä perinteisten ja uusien osallistumisen tapojen kanssa tavoitimme yleiskaavan äärelle yhteensä arviolta noin 1500 espoolaista. Eli saman verran, kuin koko vuoden tapahtumissamme käy keskimäärin väkeä. Merkittävä osa tavoittamistamme asukkaista oli lapsia ja nuoria, mitä voimme pitää erityisenä voittona. Heitä emme mitenkään olisi tavoittaneet ilman uudenlaisia sisältöjä ja kirjastopedagogien apua.

Tässä tapahtumassa emme keränneet järjestelmällistä dataa siitä, keitä osallistujat olivat. Se olisi ollut kuitenkin meille hyödyllistä jatkoa ajatellen. Toisaalta osallistujan kannalta anonyymi, mahdollisimman helppo osallistuminen on tärkeää. Taustakysymyksiin vastaaminen voi olla iso kynnys monelle osallistujille. Näiden näkökulmien välillä tasapainoilu ansaitsisi vähintään oman blogikirjoituksensa.

Uudenlaiset, monimuotoiset ja monikanavaiset tekemisen tavat vaativat paljon työtä ja henkilökuntaa. Aina resurssit eivät riitä kaikkeen. Silloin kun kyse on tärkeästä, kaikkia espoolaisia koskevista asioista, satsaaminen kannattaa.