Osallisuustiimin esittely

Osallisuuden käsite on monitahoinen. Osallisuus on kokemus, tunne, toimintaa ja samalla oikeus. Sen määrittely haastaa määrittämään omaa suhdetta osallisuuteen. Kaupunkien ja kuntien asukkaina olemme ainakin kaikki osallisia omaan ympäristöömme; asukasosallisuuden tuottamaa osallistietoa voisikin paljon laajemmin hyödyntää osana sosiaalisesti ja älykkäästi kestävämpää kaupunkisuunnittelua.

Monialainen osallisuutiimimme rakastaa osallisuutta edistävää vuorovaikuttamista. Rakastamme myös kaupunkisuunnittelua sekä kulttuuritoimea. Näiden tuominen yhteen on ollut Kestävä kaupunki -kokeilujemme keskiössä yhteiskehittäessämme tulevaisuuden älykästä ja kestävää asukasosallistamisen mallia.

Yhteiselle matkalle saimme houkuteltua mukaan edelläkävijät Nurmeksen kaupungin, Siuntion kunnan ja Espoon kaupungin. Sparraajina toimivat Lahti ja Sipoo. Mukana olevien kaupunkien ja kuntien erilaisuudet ovat itsessään pakottaneet kaikki osalliset tekemään syväluotaavaa ajatustyötä siitä mikä on asukasosallisuuden ytimessä.

Asiantuntijatiimissämme on muotoilija, arkkitehti ja maisema-arkkitehtejä, jotka uskovat vuorovaikutuksen voimaan kestävässä kaupunkisuunnittelussa. Ryhmittymämme vahvuutena on moninäkemyksellinen yhteistyö johon sisältyy yhteiskehittämistä ja sen fasilitointia, osallis- ja paikkatiedon hyödyntämistä kaupunkisuunnittelussa, sekä laaja tuntemus sähköisen osallistumisen mahdollisuuksista suunnittelun nykyisissä prosesseissa.

Asukasosallisuutta edistävät asiantuntijamme:

Anni Hapuoja – osallisuus, yhteiskehittämisen menetelmät, kaupunkisuunnitteluaktivismi

Eveliina Harsia – kulttuurilähtöinen suunnittelu, monimuotoisen osallistiedon hyödyntäminen

Matleena Muhonen – maisemasuunnittelun ja kestävä kaupunkikehittämisen ohjaus

Pilvi Nummi – sähköinen osallistuminen ja vuorovaikutteinen kaupunkisuunnittelu

Piritta Hannonen – palvelumuotoilu, yhteiskehittäminen ja verkostot

Tiina Merikoski – kestävä kaupunkikehittäminen ja monialaisesti tuotetun tiedon yhteensovittaminen

Tiedämme että kestävän kehityksen tavoitteisiin pääseminen edellyttää uudenlaista yhteistoimintaa ja aktivointia yhteisten tavoitteiden määrittelemiseksi. Kaupunkisuunnittelulla on kasvava merkitys kestävyystavoitteiden toteutumiselle ihmisten elämässä. Me ihmiset olemme kaupunkiemme käyttäjiä, käytämme kaupunkeja yhdessä, ja yhdessä vaikutamme valinnoillamme kaupungin kestävyyden toteutumiseen. Parempi kaupunki asukkailleen syntyykin kaupungin suunnittelun ja kaupungin käyttämisen jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Tulevaisuuden asukasosallistumisen mallissa onkin tarpeen tuoda vastavuoroisuutta ja vuorovaikuttamisen vaikuttavuutta entistä näkyvämmäksi.