Case Kontula: Yrittäjyys on osallisuutta paikkaan ja yhteisöihin

Kokeilussamme tuli selväksi, että kohderyhmämme – maahanmuuttajataustaiset yrittäjät – osallistuminen kaupungin kehittämiseen on paljon syvempää kuin osallistumista suunnitteluun. Yrittäjät ymmärtävät ympäröiviä yhteisöjä, asukkaita ja asiakkaita. He tietävät, mikä toimii ja mikä ei toimi ostarilla. Monilla on unelmia liiketoiminnan kehittämisestä ja uusia liikeideoita, jotka perustuivat kontulalaisten ja laajemmin itähelsinkiläisten tarpeisiin. Suunnittelussa tulisi ymmärtää tätä paikassa olevaa osallisuutta.

Yritystoiminnan siirtäminen muualle ei tunnu hyvältä monen kohtaamani yrittäjän mielestä. Asiakkaat ovat Kontulassa tai tottuneet asioimaan siellä. Osa yrityksistä on toiminut alueella pitkään ja yrittäjät kokivat, että yritys ei voisi sijaita missään muualla kuin Kontulan ostarilla. Muualle siirtyminen tarkoittaisi taas “nollasta aloittamista” kuten eräs yrittäjä kyselyn vastauksissa kuvasi. Tai joillekin uuden liiketilan hankkiminen ei ole taloudellisesti mahdollista. Nykyisen liiketilan lainat tai siihen tehdyt investoinnit kiinnittävät yrittäjät juuri tähän paikkaan.

”Oma kauppa on tärkeä. Se on asiakkaille tärkeä ja kokoaa ihmisiä laajalta alueelta. Tällainen palvelu on tarpeellinen. Tiedän, mitä asiakkaani tarvitsevat. Olen myös investoinut siihen paljon.”

Yrittäjä, kohtaaminen kierroksella

Toisaalta ostarin yrittäjät ovat kaupunkikehittämisen aiheuttamien vaikutusten kokijoita reaaliajassa. Jos suunnittelun vaikutusten arviointia halutaan tehdä aidosti vuorovaikutteisesti, se pitäisi aloittaa paljon ennen kaavoituksen aloittamista ja näiden vaikutusten kokijoiden kanssa. Esimerkiksi Itä-Helsingissä lakkautettujen ostareiden aiheuttama paine sekä Kontulan ostarin suunnittelun aiheuttamat yrittäjien väliset ristiriidat tulivat esiin keskusteluissa. Suurin osa oli huolissaan oman yrityksensä toiminnan tulevaisuudesta muutoksen jälkeen. Kuitenkin osa oli itsevarmoja siitä, että oma yritystoiminta ei ole uhattuna vaan tulevat toimimaan myös uudella ostarilla ymmärtäen samalla, että moni vastaavaa liiketoimintaa harjoittava joutuu lopettamaan.

”Omistan yrityksen ja olen vuokrannut paikan. Remontin aikataulu on liiketoiminnalleni ratkaiseva, koska minulla on lapsia ja perhe. On todella tärkeää, että minulla on kannattava liiketoiminta. Olen huolissani siitä, että edessä on vaikeat ajat.”

(Yrittäjä, kyselyvastaus)

Suunnittelun ja uudistamisen vaikutukset ovat laajemmat kuin vaikutus yritystoiminnan jatkuvuuteen alueella. Osa yrittäjistä on jo suunnittelun aikana joutunut taloudelliseen ahdinkoon, kun liiketilan arvo on laskenut eikä sitä saa myytyä. Osaa taas huolestuttaa muutoksen vaikutukset yritystoimintaan. Eräs kohtaamani yrittäjä painotti minulle, että oma yritys tarkoittaa heille mahdollisuutta tehdä kulttuurisesti hyväksyttyä työtä. Työnteko ja yrittäjyys on tärkeää ja osa identiteettiä. Yrittäjien kommenteista kyselyssä ja ostarilla käydyissä keskusteluissa tulee esiin syvä huoli oman perheen toimeentulosta. Vaikeinta tässä kokeilussa olikin kohdata ahtaimmassa tilanteessa olevien yrittäjien pelko ja epätoivo. Suunnittelulla on merkittävä vaikutus ihmisten hyvinvointiin myös suunnitteluprosessin aikana.

”Minulla on ollut vaikeuksia saada selkeää tietoa suunnittelusta ja omista oikeuksista ja kohtalosta.”

(Yrittäjä, kyselyvastaus)

Kokeiluumme osallistuneet yrittäjät toivoivat enemmän tietoa suunnittelun aikataulusta, jotta voivat suunnitella elämäänsä. Useat yrittäjistä ovat saaneet tietoa suunnittelusta kiinteistöyhtiöiltä. Tieto ei kuitenkaan ole ollut ymmärrettävää tai selkeää. Osa toi esiin, että heillä on tunne, että tietoa pimitetään.

Kokeilumme myötä ymmärrämme, miten kulttuurisia esteitä voidaan ylittää ja osallistuminen mahdollistaa monikulttuurisessa ja -kielisessä paikassa. Emme kuitenkaan vielä tiedä, miten informaatioon suhtaudutaan suunnittelussa. Tai vaikuttaako kokeilumme tapoihin toteuttaa suunnitteluvuorovaikutusta jatkossa. Vaikuttaako tämä?