Kuntalaisen rooli kaavatietomallissa: Tiedon vastaanottaja vai kaavoituksen osallinen?

Oikeus osallistua oman elinympäristönsä suunnitteluun on jokaisen kansalaisen oikeus. Kaavoituksen osallistumista ohjaava lainsäädäntö asettaa osallistumiselle minimivaatimukset: kunnan on tiedotettava kaavoituksesta siten, että ”niillä, joita asia koskee, on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen” (MRL, 6§). Kaavan valmistelun aikana osallisilla on oltava mahdollisuus ottaa kantaa suunnitelmaan. Kunnat kuitenkin toteuttavat jo lain vaatimuksia laajempaa ja syvällisempää osallistumista.

Huomionarvoista on, että kunnan toimintaa ohjaava kuntalaki sisältää myös ajatuksen kuntalaisten omaehtoisen vaikuttamisen edistämisestä (KuntaL 22§).

Valtakunnallista kaavatietomallia käyttöön otettaessa on tarpeen pohtia, mikä on kuntalaisen rooli kaavatietomallin käyttäjänä. Onko kuntalainen vain tiedon vastaanottaja, vai voiko ja tuleeko hänellä olla näkyvämpi rooli kaavatietomallissa kaavoituksen osallisena?

Kuntalaisen rooli KAATIO-hankkeessa

KAATIO-hankkeen loppuhaastatteluissa nousi vahvasti esiin kuntalaisten tärkeä rooli kuntakaavoituksessa. Näkökulmissa painottui kuntalainen kaavatiedon loppukäyttäjä ja tiedon ymmärrettävyys hänelle: ”Lopullinen käyttäjä on kuntalainen, jonka täytyy ymmärtää ja saada tiedot, jotka tarvitsee!”

KAATIO-hankkeen käyttäjävaatimuksissa kuntalainen on aktiivinen tiedonhakija. Tarvitaan työkaluja, joilla “Käyttäjä voi tutkia karttapalvelussa voimassaolevia kaavoja sekä kaavakohteita sekä niihin liittyviä määräyksiä ja muita ominaisuustietoja. Kaavaa voi tarkastella sekä visuaalisesti että esimerkiksi hakemalla ominaisuustiedoista.”

KAATIO-hankkeen jatkokehitystarpeissa kuntalainen näyttäytyy aktiivisena suunnitteluun vaikuttajana: “Suunnittelija voi osoittaa tai osallinen voi itse kaavatiedosta ymmärtää, miten kaavapalaute on huomioitu suunnitelmassa ja miten kuntalaiset ovat voineet vaikuttaa suunnitteluun”.

Kuntalaisen rooli digihankkeiden visioissa

Vilkaisu muutaman vuoden takaisiin kaavoituksen digitalisaatiohankkeisiin, ympäristöministeriön Kuntapilotti-projektiin ja Tulevaisuuden maankäyttöpäätökset (TUMA) -hankkeeseen osoittaa, että kuntalaisten osallisuuden kysymys on kestoaihe digitalisaatiossa. Esimerkiksi TUMA-hankkeen visioissa on ehdotettu, että kuntalaisten kaavapalaute tuotaisiin osaksi tietomallipohjaista kaavaa omana tietokomponenttina: ”Kaavamuutokseen liitetään kaavoituksen osallistumisvaiheen kommentit ja huomiot (Osallisen huomio -käsite Rakennetun ympäristön tietokomponentit -kirjastossa), jotka voidaan lisäksi kohdistaa suoraan tiettyyn kaavakohteeseen”. Tällöin osallisen huomio olisi osana kaavatietoa ja sen käsittelyä ja vaikutusta suunnitteluratkaisuun voitaisiin seurata.

TUMA-hankkeen visioissa kuntalaiselle on tietomallipohjaisessa kaavoituksessa uskallettu maalailla isompaakin roolia suunnitelmien ja ideoiden yhteiskehittäjänä.

Kuntalainen Ryhti-hankkeessa

Kaavoituksen digitalisaatiota ja valtakunnallista kaavatietomallin käyttöönottoa ohjaavan lain perusteluissa kuntalainen nähdään kuitenkin ensisijaisesti tiedon vastaanottajana. Ryhti-järjestelmän katsotaan kuitenkin edistävän osallistumista. Lain perusteluissa mainitaan useammankin kerran, että “Kansalaisen mahdollisuudet vaikuttaa ja osallistua paranisivat, kun heillä olisi helppo pääsy ajantasaiseen suunnittelu- ja rakennustietoon.” (HE 139/2022)

Oletuksena siis on, että tiedon saatavuus ja saavutettavuus parantavat osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Ryhti-järjestelmä tai kaavatietomalli eivät kuitenkaan tarjoa toistaiseksi muuta kuin tiedonsaajan roolin kansalaiselle.

Ehdotus: Osallistieto osaksi kaavatietomallia

Kaavatietomallin tuoreimmassa versiossa kuntalaisella tai hänen tuottamallaan informaatiolla ei ole paikkaa. Osallistietoa voidaan toki liittää kaavatietomalliin kaavan liitteinä tai lähtötietoaineistojen kautta. Tällaista osallistietoa voivat olla vaikkapa kyselyllä kaavan lähtötiedoksi kerätty kokemuksellinen tieto tai vuorovaikutusraportti, johon on koottu kaavoituksen eri vaiheissa kertynyttä palautetietoa. Tämä tieto ei kuitenkaan ole suoraan yhteydessä kaavan sisältöihin ja on siksi vaikeasti hyödynnettävissä esimerkiksi huomioiden vaikuttavuuden seurantaan.

Jos halutaan, että kuntalaisten rooli kaavoituksessa on tulevaisuudessa muutakin kuin tiedon vastaanottaja, ja että osallisten näkökulmat tulevat vahvemmin osaksi suunnittelua, on kaavatietomallia laajennettava. Tietomalliin on silloin tuotava TUMA-hankkeen ehdotuksen mukaisesti “osallisen huomio”, joka voi liittyä suoraan yhteen tai useampaan kaavakohteeseen tai koko kaavaan. Tämä laajennus mahdollistaa esimerkiksi karttapohjaisella kaavapalautejärjestelmällä tai mielipiteinä annettujen huomioiden liittämisen suoraan siihen suunnitelman osaan, jota se koskee.

Osallisen huomio -luokan avulla on mahdollista toteuttaa KAATIO-hankkeessa tunnistettu tarve selvittää, miten kuntalaisen mielipide on vaikuttanut suunnitteluun (vai onko). Kuntalaiselle tämä voisi tarjota mahdollisuuden seurata oman mielipiteensä vaikuttavuutta nykyistä tarkemmin.

Kyse olisi kuitenkin edelleen varsin perinteisestä kuulemisesta, jossa kuntalaisen roolina on kaavaan liittyvän mielipiteen antaja.

Mikäli tietomallin haluttaisiin tukevan toimijoiden yhteissuunnittelua ja kuntalain mukaista kuntalaisten omaehtoista asioiden valmistelua, tulisi tietomallin mahdollistaa osallisten omien kaavakohteiden (geometrioiden) liittäminen tietomalliin. “Osallisen kaavakohde” voisi olla laajennus, jota käytettäisiin vuorovaikutteisen suunnittelun tukijärjestelmissä.

Esimerkiksi osallistuvan paikkatiedon työkaluilla (mm. karttakyselytyökalut) tuotetut paikkaan liittyvät kokemukset tai kaupunkisuunnitteluaktivistien varjosuunnitelmat voisivat saada kaavatietomallissa suuremman roolin, mikäli ne toteutettaisiin tällaisina kohteina. Silloin osallisten tuottama informaatio olisi rakenteisessa muodossa osana kaavatietoa hyödynnettävissä suoraan tietomallimuotoisesta kaavatiedosta sen sijaan, että ne ovat erillisiä tiedostoja.

Digikaavoituksen aiemmat visiot ja KAATIO-hankkeen käyttäjävaatimukset viittaavat siihen, että kuntalaisten osallisuutta tulisi vahvistaa kaavatietomallissa. Osallisen huomioiden ja kaavakohteiden tuominen osaksi rakennetun ympäristön tietokomponentteja toisi osallisten tuottaman informaation näkyväksi osaksi kaavatietoa.

Mitä mieltä sinä olet tästä ehdotuksesta?

Kirjoitus on julkaistu KAATIO-hankkeen blogissa 30.11.2023.