Sanat

Toimintamme taustalla on paljon tutkimus- ja yhteiskehitystyötä. Sanojen alta löydät juttuja projektien taustalla vaikuttavista ajatuksista, tutkimuksistamme sekä kirjallisuusvinkkejä.

Seinämaalaus ja muovituoli.
| | |

Väitös: Moniäänisyys kaupunkisuunnittelussa

Mitä moniäänisyys tarkoittaa kaupunkisuunnittelussa – ja millaisia käytäntöjä sen toteuttaminen edellyttää? Näitä kysymyksiä tutkin väitöskirjassani, jonka esitän julkisesti tarkastettavaksi Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulussa, rakennetun ympäristön laitoksella, perjantaina 17. lokakuuta 2025 klo 12. Moniäänisyys ja kaupunkisuunnittelu Suomessa on 2000-luvun alusta lähtien ollut kunnianhimoinen lainsäädäntö, joka velvoittaa kaupunkisuunnitteluun, johon asukkailla ja muilla toimijoilla on mahdollisuus osallistua. Käytännössä asukkaat…

Alueidenkäyttölain luonnos heikentäisi osallistumista
| | | |

Alueidenkäyttölain luonnos heikentäisi osallistumista

Lausunnot hallituksen esitykseen uudeksi alueidenkäyttölaiksi 11.7.2025 mennessä! Kunnat ja monet muut tahot valmistelevat nyt hiki hatussa mahdottoman tiukalla aikataululla lausuntojaan hallituksen esityksestä uudeksi alueidenkäyttölaiksi. Lausunnoille on annettu aikaa 11.7. saakka, mikä on päätöksenteon kesätauon ja kuntavaalien jälkeisen toimielinten uudelleen järjestäytymisen huomioon ottaen suorastaan kohtuuton määräaika. Osallistumisen näkökulmasta ihan jo lain valmistelussa olisi siis petrattavaa! Kannamme…

Asiantuntijat somessa voivat lisätä moniäänisyyttä, mutta dialogia tukevia alustoja kaivataan
| | |

Asiantuntijat somessa voivat lisätä moniäänisyyttä, mutta dialogia tukevia alustoja kaivataan

Keskustelimme tämän vuoden Kaupunkitutkimuksen päivillä järjestämässämme työryhmässä asiantuntijoiden tavoista käyttää somea tiedon hankkimiseen ja välittämiseen. Pyöreän pöydän keskusteluna toteutettuun työryhmään osallistuivat mm. Practical Humanities ja Kaupunkitutkimus TA:n blogeista tuttu tutkija Maija Urponen, Maisemapodin maisema-arkkitehti Aada Taipale ja Outlines-julkaisualustaa toimittava arkkitehti ja kaupunkisuunnittelija Ilkka Törmä. Tässä blogissa joitakin nostoja asiantuntijoiden someosallistumisen merkityksestä ja tulevaisuudesta. Brändääminen kaventaa…

Läppärin ääressä
| |

Tutkimus sosiaalisen median käytöstä suomalaisessa kaupunkisuunnittelussa

Sosiaalisen median on odotettu parantavan, tai ainakin lisäävän, kaupunkisuunnitteluun liittyvää vuorovaikutusta ja osallistumista. Tutkimuksissa on väitetty sosiaalisen median voivan toimia vuorovaikutteisessa suunnittelussa useissa eri rooleissa: hallintojohtoisen viestinnän ja vuorovaikutuksen välineenä, ihmiskeskeisen informaation lähteenä sekä kansalaisten itseorganisoituvan osallistumisen ja aloitteiden mahdollistajana [1, 2]. Mutta käytetäänkö sosiaalista mediaa suunnitteluorganisaatioissa ja jos, niin miten ja miksi? Entä koetaanko…

Pitäisikö valtakunnallista kaavatietomallia laajentaa osallistiedon käsitteellä?
| | |

Pitäisikö valtakunnallista kaavatietomallia laajentaa osallistiedon käsitteellä?

Tietomallimuotoinen kaavoitus edellyttää, että informaatio, jota kaavoituksessa käytetään ja syntyy, määritellään tarkasti. Tiedon käsittely tietojärjestelmissä edellyttää tarkkuutta, koska tietojen on oltava koneen yksiselitteisesti tulkittavissa. Kyse on semanttisesta yhteentoimivuudesta eli siitä, että sekä tiedon tuottaja että hyödyntäjä ymmärtävät tiedon samalla tavalla. Tarkka määrittely ei auta ainoastaan konetta, vaan myös ihmisiä tulkitsemaan tietoa samalla tavalla. Kaavoituksen käytännöt…

Kaksi siiliä ja talitiainen taustalla
| |

Toisenlajiset kaupunkilaiset kaupunkisuunnittelussa?

Kaupungit eivät ole vain ihmisten elinympäristöjä. Kaupungeissa asuu ja elää paljon eri eläimiä ja hyönteisiä, jotka käyttävät kaupunkiympäristöä monin tavoin. Osalle kaupungeista on tullut niin tärkeitä elinympäristöjä, että elämä täysin villissä luonnossa ei ole enää houkuttelevaa. Nopea kaupungistuminen ja kaupunkien jatkuva kasvu uhkaavat luonnon monimuotoisuutta maailmanlaajuisesti. Kaupunkirakenne vaikuttaa suoraan kaupunkiluonnon lajirikkauteen esimerkiksi rakenteellisen tiivistämisen kautta….

Kuvitus
|

Suomalaiset ja Suomen kunnat sosiaalisen median käyttäjinä

Suomi on yksi maailman digitalisoituneimmista maista1 (UN, 2022). Valtaosa (94%) käyttää internetiä ja suuri osa väestöstä (73%) on mukana jollain sosiaalisen median kanavalla. Yli puolet (62 %) käyttää sosiaalista mediaa päivittäin tai lähes päivittäin. (Tilastokeskus, 2023) Suomen suosituimpia sosiaalisen median kanavia ovat WhatsApp (72 %), Facebook (65 %), YouTube (63 %), Instagram (46 %) ja…

Dialogisuuden kautta moniäänisempää suunnittelua?
| | | | |

Dialogisuuden kautta moniäänisempää suunnittelua?

Kaikilla suunnittelun osallisilla on oma näkökulmansa, mutta suunnittelussa suositaan yksiäänistä kerrontaa. Tämän seurauksena suunniteltavassa paikassa elävät ihmiset välttämättä tunnista omaa elinympäristöään tai sen arvoja suunnittelijoiden tuotoksista eli esim. suunnitelmista. Viime vuosina kaupunkisuunnittelun tutkimuksessa on puhuttu moniäänisyydestä, jota edistämällä voidaan esimerkiksi lisätä suunnittelun legitimiteettiä, vähentää suunnittelun polkuriippuvuutta ja tehdä osallisten paikkakiintymyksen huomioon ottavia suunnitteluratkaisuja (mm. Wallin…

Kuntalaisen rooli kaavatietomallissa: Tiedon vastaanottaja vai kaavoituksen osallinen?
| | |

Kuntalaisen rooli kaavatietomallissa: Tiedon vastaanottaja vai kaavoituksen osallinen?

Oikeus osallistua oman elinympäristönsä suunnitteluun on jokaisen kansalaisen oikeus. Kaavoituksen osallistumista ohjaava lainsäädäntö asettaa osallistumiselle minimivaatimukset: kunnan on tiedotettava kaavoituksesta siten, että ”niillä, joita asia koskee, on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen” (MRL, 6§). Kaavan valmistelun aikana osallisilla on oltava mahdollisuus ottaa kantaa suunnitelmaan. Kunnat kuitenkin toteuttavat jo lain vaatimuksia laajempaa ja syvällisempää osallistumista….

Viisi kysymystä asukasosallistumisen suunnittelijalle – ja vielä muutama ennen niitä 
| |

Viisi kysymystä asukasosallistumisen suunnittelijalle – ja vielä muutama ennen niitä 

Kestävä kaupunki -ohjelman rahoittamassa hankkeessa yhteiskehitimme Nurmeksen, Siuntion ja Espoon kanssa sosiaalisesti kestävän ja älykkään osallistumisen mallia viimeisen reilun vuoden ajan. Hankkeen tarkoituksena oli madaltaa kynnystä osallistua kaupunkisuunnitteluun, lisätä osallistumisen kiinnostavuutta sekä parantaa eri osallistumisen tapojen saavutettavuutta. Siten tavoitteena oli laajentaa kaupunkisuunnitteluun osallistuvien joukkoa ja monipuolistaa kestävään kaupunkisuunnitteluun liittyvää keskustelua.  Lopputuloksena muotoilimme mallin yhtälön 1…